Huonekaluentisöijä Karén

 Ruhjeisia sormia, lahoa ja rakennuslaastia..   Tämä pöytä osasi yllättää täysin, että minut niinkuin opettajammekin. Hyvin yksinkertaiselta vaikuttava työ muuttuikin työvaiheiltaa paljon monimutkasemmaksi kuin osasin odottaa.   Purin pöydän osiin. Kansi lähti helposti, sillä se oli kiinnitetty ruuvein. Mutta jalkojen ja välipuun irroittaminen toisistaan oli työlästä, sillä kiilat oltiin todennäkösesti liimattu. Ne eivät liikkuneet suuntaan tai toiseen, vaikka kuinka "hakkasin". Onneksi osastolta löytyy myös miehiä.  Kansi hionnan jälkeen  Jalat oltiin myös käännetty aikoinaan ns. väärinpäin. Jalkojen kuuluisi olla niinkuin vasemman puoleinen jalka on kuvassa, jos pöydän penkkejä katsoo. Kuitenkin jalat olivat käännetty niinkuin oikean puoleinen jalka on kuvassa.     Purkamisen jälkeen hioin käsihiomakoneella jokaisen osan maalipinnan ns. rikki. Tämän jälkeen aloimme ihmettellä jaloista löytyneiden kestopuu korotusten tarkoitusta. Päätimme repiä ne irti,

Arpa suosii onnekasta..   Jakson alussa kerrottiin, että saisimme ensimmäiset asiakastyöt alkavassa jaksossa. Muutama viikko sitten ne arvottiin oppilaiden välillä. Arpaonnellani sain ison pirttipöydän projektikseni. Pöydän kunto, vaurioita ja restaurointisuunnitelma:   Pöydän kunto vaikutti hyvältä noin nopeasti vilkaistuna. Se ei pahemmin keikkunut, eikä siitä löytyny suuria halkeamia tai lohkeamia. Pöytälevy kuitenkin oli painautunut keskeltä. Tarkemmalla katsauksella muutamia pieniä halkeamia löytyi jaloista. Pöydän maalipinta oli nähnyt elämää.   Tarkoituksena on laittaa pöytä osiin, hioa maalipinnat ja maalata uudelleen. Pöytälevyä tuskin saadaan suoristettua. Ja tietenkin kaikki halkeamat kittaillaan. Pöytää kuvattuna vähän joka suunnasta Vaurioita

Puukon avulla puhdistin rihlaukset Pesua ja hiomista   Tuolin lakka oli sellakkaa, sillä se liukeni sinoliin. Tämän selvitettyäni pesin tuolin kidesoodaliuoksella. Tuolin lakkapinta kirkastui selvästi pesun jälkeen ja likaa lähti pinnasta kiitettävästi.   Sen jälkeen tuolista piti hioa kolhut ja muut jäljet pois, Käytin hienoa 320 -hiomapaperia. Kaikkia kolhuja en aivan saanut hiottua pois, sillä osa niistä oli syvällä puussa, eikä vain lakkapinnassa. Niihin teen sellakkapaikat.   Nyt tuoli jäi odottamaan uutta lakkapintaa! :) Esimerkkejä kolhujen ja jälkien pois hiomisesta tuolin vasemmasta etujalasta Ennen/Jälkeen

Toinen projekti käynnistyy Tuolin historiaa Löytänyt tiensä kirpparilta taloomme viime heinäkuussa. Sen enempää omassa tiedossani ei ole tuolin matkoista. Tuolista ei myöskään löytynyt leimaa tai nimikirjaimia. Tuolin arvoitu valmistusvuosi sijoittuu 1920-30-luvuille. Tuolin kunto ja vaurioita Tuolin liitokset olivat hyvässä kunnossa, sillä tuoli on jykevä eikä heilunut. Puuosat kuitenkin olivat nähneet elämää. Lakkapinta oli kulunut aikojen saatossa ja tuolissa oli useita syviä kolhuja. Verhoilu tässä tuolissa oli todella huonossa kunnossa. Tuolin on uudelleen verhoillut todennäköisesti harrastelija, sillä kangas oli repeillyt saumoista ja kulmia ei oltu tehty kunnolla. Myös reunanauha oltiin pistetty löysään ja huonosti kiinni. Selkänojan kakku ja istuinosan kangas irroitettu Selkänojan "kakku" oli muuten hyvässä kunnossa, mutta se oltiin liimattu puuliimalla jostain syystä takakankaaseen Ensimmäiseksi poistin tuoli

Istuinosan maalipoistoa  Huuruista touhua En ollut ikinä ennen poistanut maalia mistään, joten tämä oli ensimmäinen kertani. Onneksi maalinpoisto ei miksikään rakettitieteeksi osoittautunut, jolloin välineistön ja tekniikan oppi suhteellisen nopeasti. Välillä meni homma maalinpoistohuoneessa hilpeäksi, kun yhtä aikaa huoneessa tuoksui mm. solmaster, tinneri, tärpätti, eläinliima ja muutama muu aine. Maalihuuruissa kikateltaessamme opettajakin tuli huomanneeksi, että oli unohtanut jakaa meille hengityssuojamet..  Lakan pois hiontaa Vaikka tuoli oli maalattu kahteen kertaa kahdella eri sinisellä, osoittautui sen poisto aika helpoksi. Johtuen osin myös huonon ja rapistuneen maalipinnan ansiosta, maalit lähtivät hyvin raaputtamalla. Käytin myös Solmaster -maalinpoistoainetta maalinpoiston nopeuttamiseksi.  Lakanpoisto osoittautuikin astetta hankalemmaksi hommaksi. Se lakka, mikä ei lähtenyt maalipoiston yhteydessä, poistettiin Tinnerihauteella. Tämän jälkeen vie

1. Halki, poikki ja pinoon Tuolihan oli lähes kaikista liitoksistaan enemmän tai vähemmän auki, joten purin sen osiin. Samalla merkkasin osat, jotta osaan koota tuolin vielä myöhemmin kasaan. Kuvista 2. ja 3. löytää muutaman merkinnän. Käytin merkinnässä seuraavia lyhenteitä: O= oikea V= vasen Y= yläpuoli A= alapuoli E= etupuoli T= takapuoli 2. 3.  Tuolia oli vuosien varrella yritetty tukea ja korjailla nauloilla, joka vaikeutti purkua. Naulat olivat pääasiassa täysin ruosteessa, ja siksi oli hankala irroittaa niitä poikkasemati. Osa nauloista poikkesikin, mutta sain poistettua ne myöhemmin. Puuosat olivat tuolissa osin hauraita ja jo lohjenneita varsinkin liitoksien kohtaalta. Purkuvaiheessa onnistuin yhden lohjenneen kohdan irroittaan kokonaan (kts. kuva 3). Liimasin osan myöhemmin takaisin paikalleen. 4.

Ensimmäinen entisöintityöni on isoäitini kotoa löytynyt tuoli. Tuolin historiaa: Isovanhempani muuttivat 1962 Kokemäeltä Loimaan Orisuolle. Talon edelliset omistajat jättivät jonkun verran hyödytöntä/rikkinäistä omaisuutta talon vinteille ja latoihin. Tämä tuoli on yksi näistä edellisen omistajan hylkäämistä tavaroista. Se on löytynyt muuton yhteydessä talon vintiltä. Myöhemmin tuoli toimitti virkaansa tätini huoneessa. Tätini myös on maalannut aikoinaan tuolin siniseksi kahteen kertaa. Aikojen saatossa huono kuntoiseksi päässyt tuoli löysi tiensä keittiöömme koristeeksi, ja josta nyt minun käsiini entisöitäväksi. Isoäitini arvioi tuolin olevan 1920-30-luvuilta Tuoli edestä ja takaa. Istuinosan halkeaman huomaa vasemman puoleisesta kuvasta Tuoli sivuilta Tuolin kunto ja vaurioita: Tuolin kunto oli aika kehno. Käytännössä tuolilla ei pystynyt istumaan, sillä tuoli keikkui todella paljon. Eli tuolin liitokset olivat päässeet löystymään ja aukeamaan. Tuolin istuino