Huonekaluentisöijä Karén

   Vaatekaapin restaurointiurakka lähti liikenteeseen pohjan korjauksesta ja puuttuvan jalan sorvauksesta. Kaappi oli saatava mahdollisimman nopeasti seisomaan omille jaloilleen, jottei se kuivuisi (tultuaan kosteasta lämpimään ja kuivaan) vimpulaan eli olisi tärkeää saada se ns. luonnolliseen asentoonsa. Sorvausaihio ennenkuin se muotoiltiin kahdeksan kulmioksi.    Pohjan korjauksessa ei ollut sen ihmeempiä kommervenkkejä. Sahasin ja talttasin rikkoutuneen osan pois ja tein paikalle sopivan paikkapalan (kuvat työvaiheista kadonneet). Sen sijaan sorvaus oli itselleni täysin uutta. Aina aihiosta itse sorvausvälineistöön ja sorviin, joten paljon uutta tuli opittua. Sorvausta silti tuskin paljoa taidan, sillä sorvasin ainoastaan aihion tasa pyöreeksi pötkyläksi, ja opettajani hoisi loput opettaen samalla minua. ja eikun uusi jalka paikalleen ja kaappi pystyyn ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin!   Kun kaappi seisoi tukevasti jaloillaan, oli itselläni olkapää leikkaus. Olin sa

Kaljalla taiteilua    Ootrauksen pohjana toimi pellavaöljymaali, jonka tein itse. Sitä tuli kolme kerrosta. Pohjamaalaukseen meni aikaa huomattavan kauan, sillä vähäisen auringon UV-valon lisäksi maalasin keinun ylä- ja alaosaa erikseen. Ero kolmannen ja toisen maalikerroksen välillä on huomattava Keinutuolin yläosa hinkattu liidulla.    Pohjamaalauksen jälkeen hinkkasin koko keinutuolin kostutetulla rätillä ja liidulla läpi, jotta kalja ei hylkisi pintaan. Päädyimme ootraamaan keinutuolin siis kaljalla. Kalja on siitä kätevä ja helppo, sillä aina esimerkiksi kuvion tai vedon epäonnistuessa sen pystyy uusimaan niin monta kertaa kuin haluaa. Liidulla hinkkaamisen jälkeen aloin tekemään puun syitä kaljalla, ruskealla umbralla ja luonnon terralla. Kun sain koko keinutuolin ootrattua laseerasin pinnan kirkkaalla lasuurilla. Keinutuoli ootrattu kauttaaltaan kaljalla, sekä lasuuri levitetty keinutuolin "niskalautaan" Eri v

Ullakon uumenissa.. ..on unohdettuja aarteita. Valtava vanha vaatekaappi, joka oltiin hylätty kyljelleen ullakolle todennäköisesti pilalle menneen maalipinnan vuoksi. Kun isovanhempani muuttivat 60-luvun alussa nykyiseen kotipaikaani, tämä vaatekaappi makasi ullakolla jo silloin. Se makasi siellä kaikki nämä vuodet, kunnes päätin pelastaa sen marraskuussa. Kaappihan ei mahtunut ulos vanhan talon ullakolta, ilman pientä ullakon oven suurennusta. Eikä se myöskään mahtunut portaita alas, joten katon kautta se oli alas tuotava. Laitoin veljeni asialle, sillä olin itse koulussa. Kaapin koululle saatuani kuulin, että kaappi oli "vähän" tipahtanut katolta. Kaikesta huolimatta kaapissa oli vain yksi ala kulma mennyt rikki. Joskus sitä tehtiin kestäviä huonekaluja. klikkaamalla suuremmaksi Vaatekaapin kunto ja vauriota:   Pintakäsittely huonossa kunnossa. Osin valunut ja osin krakeloitunut. Koristelistoja puuttui viisi kappaletta, sekä yksi jalka. Myös kor