Huonekaluentisöijä Karén

  Löysin kaksi upeaa piianpeiliä kotitaloni ullakolta. Tietenkin kärräsin ne koululle. Ajattelin tehdä niitä välitöinä. Molemmista puuttui itse peili, ja toisesta jopa peilin kehykset. Keksin käyttää "uudempaa", keltaista piianpeiliä tulevana kiillotustyönä. Tähän piianpeiliin löytyi kaikki osat ja se oli hyvässä kunnossa. Toinen selvästi vanhempi, opettajani arvio sen olevan 1800-luvulta, oli huonommassa kunnossa. Siitä puuttui yksi kolmesta laatikosta, luiset nupit ovat aika kuluneet ja käsinmaalattu pinta on huonossa kunnossa. En ole vielä päättänyt, mitä teen kyseiselle piianpeilille. Vanhempi piianpeili oli aivan linnunpeen peitossa. Pesin mäntysoovalla sen hyvin koululla.    Aloitin työstämään keltaista piianpeilia heti sen koululle saatuani. En edes ollut tajunnut kuinka paljon aikaa vei maalien ja lakan poisto kiekuroista. Kuitenkin tarkoituksenani oli saada yksin puupinnalle koko piianpeili, sillä ajatuksissani oli petsata peili.   Piianpeilissä oli k

Vihdoin maalinpoisto ohi    Poistin siis koko keinutuolista maalikerrokset puukolla ootraukseen saakka, sillä maalikerrokset lohkeili ja hilseili pois. Ainoa kunnolla kiinni ollut maalikerros oli ootraus tai mitä siitä oli jäljellä. Samalla pystyin ottamaan ylös millaista kuviota mihinkin kohtaan keinutuolia oltiin aikaisemmin maalattu.    Päätimme lisäksi vahvistaa vielä jalaksen murtuma kohtaa. Talttasin molemmin puolin lohkeamaa noin 4mm:ä syvät laakeat lovet. Tein niihin sopivat palat, liimasin ja viimeistelin oikeanlaisiksi.  Liimasimme ensin jalkaset kiinni keinutuolin ollessa väärinpäin   Veistelin erikokoisia ja pituisia puutappeja keinutuolin kokoon laittoa varten. Liimasimme ja tapitimme ensin keinutuolin alaosan. Keinutuoli liimattiin kahdessa osassa, helpottaaksemme monimutkaista liimausta. Tuolissa ei juuri ollut suoraa puristuspintaa, joka hankaloitti liimausta. Lisäksi puu on vanhaa ja liiassa puristuksessa lohkeili. Kun liimasimme kei

          Joustinten sitomisen opettelua   Viime vuonna purkamani tuoli saisi siis vihdoin joustimet ja uuden verhoilun. Tätä hetkeä tuoli oli odottanut jo miltein vuoden. Muistutukseksi linkki tässä http://jennynmoobelit.blogspot.fi/2015/11/art-deco-tuoli-uusi-projekti.html .   Aloitin nitomalla satulavyöt tuoliin. Tämän jälkeen asettelin uudet jouset satulavöiden päälle ja ompelin ne kiinni satulavöihin. Sitten alkoi kaikkien kauhistelema joustimien sitomisen opettelu. Tosin itse olin enemmän innoissani kuin kauhuissani. Joustinten sidonta ei ollutkaan niin paha, ja mielestäni onnistuin ihan kohtuullisesti eka kertalaiseksi.   Joustinten sidonnan jälkeen nidoin juuttikankaan joustinten päälle ja ompelin sen kiinni joustimiin. Laitoin päälle vanhan kakun, joka oli ihan hyvässä kunnossa, kiinni nitojalla joustinten päälle. Koska vanhan kakun juuttikangas oli kulunut peitin sen uudella juuttikankaalla, ompelin läpivedot ja reunatuki ompeleet ja nidoin juuttikankaan p

  Nyt runkojen ja käsinojien ollessa kunnossa, pystyin aloittamaan verhoilun. Ensimmäiseksi kiinnitin istuin osan siksak -jouset takaisin paikalleen. Joustimien päälle nidoin tiheää juuttikangasta. Juuttikankaan päälle nidoin ja läpivedoin ompelin kiinni meriheinämaton, jonka olin säästänyt purkamisvaiheessa tuoleista. Meriheinä maton päälle liimasin kontaktiliimalla 3 cm vaahtomuovin.   Vaahtomuovin kiinnityksestä minulla ei ole kuvaa, sillä taisin unohtaa sellaisen työn tohinassa. Mutta vaahtomuovin päälle tuli kaksi kerrosta valkoista vanua. Leikkasin myös molempien sekä istuin osa että selkänojan kankaat. Laitoin nitojalla istuin osan kankaan heftiin. Selkänojan kangas tuli oikeat puolet vastakkain istuin kankaan päälle. Etsin myös ennen kankaan nitomista käsinojien kiinnityskohdat ja nidoin ne ympäri.   Seuraavaksi kiinnitin selkänojan välipuun, missä siksak -juostimet ovat kiinni , paikalleen (kts. yllä oleva kuva). Tein aivan samanlaisen pehmustuks

Tarvitsen nojatuolit!   Kun tarvitsin uuteen asuntooni parin sieviä pieniä nojatuoleja, lähdin tutkimaan kotini varastoja. Äkkiä silmiini osui kaksi Brinsi-tuolia, joista toisesta oli yksi jalka halki. Kummassa tuolissa ei pystynyt istumaan "huojuvien" käsinojein/jalkojen takia. Muuten vaikuttivat olevan ihan hyvässä kunnossa, joten tästä täydellinen projekti kouluun.  Aloitin purkamalla käsinojat irti. Sen jälkeen purin kankaat ja pehmusteet pois. Tuolit oltiin joskus kaksikymmentä vuotta sitten verhoiltu uudelleen ja silloinen verhoilija oli käyttänyt vanhat pehmusteet uudelleen.  Heitin suurimman osan pehmusteista roskiin, sillä suurin osa niistä oli käyttökelvottomassa kunnossa ja haisi. Tuolien vanha verhoilu oli likainen ja hyvin kulunut. Käsinojat oltiin sellakatut. Kuvassa oleva käsinoja oli ainoa, joka pysyi kasassa. En olisi koskaan uskonut näin ummikkona kuinka paljon niittejä voi iskeä yhteen tuoliin. Kahden tuolin purkamiseen ei kumminkaa