Siirry pääsisältöön

Piianpeili -löytöjä ullakolta




  Löysin kaksi upeaa piianpeiliä kotitaloni ullakolta. Tietenkin kärräsin ne koululle. Ajattelin tehdä niitä välitöinä. Molemmista puuttui itse peili, ja toisesta jopa peilin kehykset. Keksin käyttää "uudempaa", keltaista piianpeiliä tulevana kiillotustyönä. Tähän piianpeiliin löytyi kaikki osat ja se oli hyvässä kunnossa. Toinen selvästi vanhempi, opettajani arvio sen olevan 1800-luvulta, oli huonommassa kunnossa. Siitä puuttui yksi kolmesta laatikosta, luiset nupit ovat aika kuluneet ja käsinmaalattu pinta on huonossa kunnossa. En ole vielä päättänyt, mitä teen kyseiselle piianpeilille.


Vanhempi piianpeili oli aivan linnunpeen peitossa. Pesin mäntysoovalla sen hyvin koululla.


   Aloitin työstämään keltaista piianpeilia heti sen koululle saatuani. En edes ollut tajunnut kuinka paljon aikaa vei maalien ja lakan poisto kiekuroista. Kuitenkin tarkoituksenani oli saada yksin puupinnalle koko piianpeili, sillä ajatuksissani oli petsata peili.
  Piianpeilissä oli kaksi maalikerrosta keltainen ja valkoinen ja niiden alla lakkakerros. Maalit ja lakat lähtivät helposti maalinpoistoaineella. Kiekuroista tosin maalinpoisto oli hankalaa. Työkaluja, jotka olisivat sopineet pieniin väleihin niin, että olisin saanut maalia pois, oli vaikea löytää/keksiä. Hammasharja osoittautui käteväksi tässä tilanteessa.



"Haudutin" kiekuroita, jotta maali lähtisi helpommin irti.


Lopulta sain kaiken pois ja juuri ajoissa ennen kiillotuskurssin alkua.
Piian peilin kiillotus jäi kesken, ennenkuin lähdin työssäoppimaan, joten tämän työn tekeminen jatkuu vasta ensi syystalvella. 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Askon Marjatta-tuolit

  Otin keväällä vastaan ensimmäisen varsinaisen "asiakastyön" kotioloissa tehtäväksi. Tuoli pari paljastui Ilmari Lappalaisen Askolle suunnittelemiksi Marjatta -tuoleiksi. Tuoleihin oli aikaisemmin ainoastaan laitettu uusi istuimen kangas vanhan päälle muuten tuolit olivat alkuperäiskunnossa.   Ensimmäisenä irroitin käsinojarakenteen tuoleista. Kävi ilmi, että käsinojia pitävistä ruuveista oli osa mennyt katki, osa vääntyneet ja osassa talttapää kanta oli hirvessä kunnossa, joten päätin vaihtaa kaikki ruuvit uusiin. Myöskin käsinojien ruuvin kantoja peittäneistä puunapeista osa oli hävöksissä ja osa mureni niitä irroittaessani. Päätin myös uusia ne kaikki. Löytäessäni sopivan kokoiset puunapit alkoi armoton petsien sekoittelu. Pitihän nappien väri saada sopimaan käsinojien värin kanssa. Onnistuin ja vielä lopuksi lakkasin nupit muutamaan otteeseen.   Kun lähdin purkamaan tuolien verhoiltuja runkoja paljastui mistä niiden hurja paino johtui. Pehmustus oli vaahtokum
Lähetä kommentti
Lue lisää

Keinutuoli -kolmas oma restaurointityö

Kun veljesi kinaavat.. saat itsesi työllistettyä. Ainakin siinä tapauksessa, jos toinen veljistäsi yrittää heittää toista keinutuolilla. Arvatenkin saattaa, ettei se reippaasti yli 100 -vuotias keinutuoli vanhus selviä ilmalennosta vaurioitta.. Lopputulos toinen jalas poikki oksakohdasta Keinutuolin historiaa: Malli: Nakkilan keinutuoli Keinutuolin aikaisin historia ei ole ihan tiedossa, kuin siltä ajalta, kun isoäiti (80.v) muistaa. Keinutuoli on peräisin Kokemäeltä Luodonperästä. Tässä keinutuolissa on mm. istunut isoisoäitini ja isoisoisäni hääkuvassaan. Keinutuoli siis on ollut suvussa todella kauan ja isoäitini arveli keinutuolin olleen talossa jo silloin kun isoisoäitini ja isoisoisäni sinne ovat muuttaneet. Isoisovanhempieni kuoltua isoäitini peri keinutuolin ja lopulta keinutuoli löysi tiensä kotini tupaan.  Löysin googlailessani nettisivun, jossa oli mielenkiintoista tietoa Nakkilan puusepistä, joka linkittyy mielestäni tähän kienutuoliin.  http://www.k
Lähetä kommentti
Lue lisää

Työssäoppimisen toinen kuukausi

Jatketaan siitä mihin jäätiin eli verhousta vaille valmiista K-tuolista.. Neljäs työ jatkuu: K-tuoli Kankaat sekä taustapahvi ja vanu leikattuina    Liinauksen sain siis valmiiksi maaliskuun puolella, joten kankaalla verhoilu jäi huhtikuun hommiksi. Ensin kaavoitin palat kankaalle. Verhoiluun käytetty kangas oli ruudullista villakangasta, joten esimerkiksi ruutujen jatkuvuus ja osuvuus kaavoitus vaiheessa on tärkeää ottaa huomioon. Kankaiden leikkuun jälkeen ompelin tereet. Päätimme Rositan kanssa laittaa tereen kiertämään koko istuimen myös käsinojat. Käsinojien kierto kohdassa tulikin sopivaa haastetta ompeluun. Kun tere oli valmiina ommeltuna, pyrin mallaamaan tereen ja istuin kankaan ruudukon kohdilleen. Pakko myöntää, että tuli muutamaan otteeseen purettua ennenkuin sain ruudukon täsmäämään tasan oikein. Seuraavaksi ompelin kapat kiinni istuin kankaaseen. Siinäkin ruudukon mallailun kanssa meni oma aikansa.   Vihdoin, kun koko istuin tereineen ja kappoineen oli val
Lähetä kommentti
Lue lisää