Siirry pääsisältöön

Keinutuoli -kolmas oma restaurointityö

Kun veljesi kinaavat..


saat itsesi työllistettyä. Ainakin siinä tapauksessa, jos toinen veljistäsi yrittää heittää toista keinutuolilla. Arvatenkin saattaa, ettei se reippaasti yli 100 -vuotias keinutuoli vanhus selviä ilmalennosta vaurioitta..

Lopputulos toinen jalas poikki oksakohdasta

Keinutuolin historiaa:

Malli: Nakkilan keinutuoli

Keinutuolin aikaisin historia ei ole ihan tiedossa, kuin siltä ajalta, kun isoäiti (80.v) muistaa. Keinutuoli on peräisin Kokemäeltä Luodonperästä. Tässä keinutuolissa on mm. istunut isoisoäitini ja isoisoisäni hääkuvassaan. Keinutuoli siis on ollut suvussa todella kauan ja isoäitini arveli keinutuolin olleen talossa jo silloin kun isoisoäitini ja isoisoisäni sinne ovat muuttaneet. Isoisovanhempieni kuoltua isoäitini peri keinutuolin ja lopulta keinutuoli löysi tiensä kotini tupaan. 

Löysin googlailessani nettisivun, jossa oli mielenkiintoista tietoa Nakkilan puusepistä, joka linkittyy mielestäni tähän kienutuoliin. 
http://www.karipekanpuu.fi/keinutuolit/keinuhistoriaa/


Keinutuolin yleiskuntoa ja vaurioita.
 Keinutuolin kuntokartoitus:
Keinutuolissa oli selvin vaurio poikki mennyt jalas. Tarkempaa katselmusta tehdessä huomasi käsinojienkin heiluvan. Myös maali lohkeili pienessäkin puristuksessa helposti. Alunperin en ajatellut pintakäsitteleväni keinutuoli uudestaan, mutta nyt sekin olisi edessä maalin lohkeilessa.




Yksi jaloista lohjenneista paloista liimauksessa. 


Ensimmäisiä työvaiheita

Aloitin keinutuolin korjauksen liimamalla lohjenneet osat paikoilleen (ts. osat, jotka ovat ylemmässä kuvassa). 

Itse jalas liimattiin kemiallisella puulla ja tapitettiin halkeeman matkalta.




Jalas liimauksessa. Tämän jälkeen porasin pystysuuntaan tapeille paikat ja löin tapit liiman kera paikalleen. 
  Aloin purkamaan keinutuolia osiin. Purkaminen ei ollut helpoimmasta päästä, sillä keinutuolin liitokset oli kiilattu useaan otteeseen, sekä jokainen liitos oli tapitetu. Paksu maalikerros ei tehnyt työstä helpompaa. Maalikerrosten alta ei nähnyt tappien paikkoja, joten sai useaan otteeseen raaputtaa maalia pois liitosten ympäriltä.
  Keinutuolia oltiin aikojen saatossa korjailtu nauloilla ja pulteilla. Ne olivat tehneet puuhun aikamoisia jälkiä ja vahinkoa.

Esimerkki vaurioista, joita mutteri sai aikaan.
Selkänojassa olleen mutterin jäljet

Purkamiseen tarvitsemiani työkaluja sekä pientä maalin poisto jo tehtynä.

Kun olin saanut purettua keinutuolin purettua, aloin poistamaan maalia. Käsittelyssä lohkeileen maalin alta näkyi tumma pähkinäpuu ootraus. Ajattelin sen olleen keinutuolin alkuperäinen pintäkäsittely ja päätin säästää sitä mahdollisimman paljon, sekä pintakäsitellä tuolin uudelleen samalla ootrauksella.
  Maalia poistaessani huomasin toisen maali kerroksen olevan todennäköisesti lattiamaalia tms., sillä siihen ei tehonnut maalinpoistoaineet tai muutkaan hauteet. Joten mekaaniseksi meni maalin poisto. Voin näin jälkikäteen sanoo, etten ehkä lähtisi samaan hommaan ihan heti uudestaan. Oli monen viikon ellei kuukauden homma.
  Maalikerroksia löytyi keinutuolista kahdeksan. Vanhimmasta nuorimpaan järjestyksessä: Italian punainen, pähkinäpuu ootraus, sininen ja punainen yhtäaikaa, beige ja oranssi yhtäaikaa, valkoinen, kermanvalkoinen. Lisäksi keinutuolista löytyi violettia. Enkä laskenut ootaruksen pohjamaalia, ootraukseen käytettyjä sävyjä enkä ootrauksen päällä ollutta lakkaa erikseen.

Maalinpoistoaine testauksessa.

Kuvia maalikerroksista maalin poiston aikana.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Askon Marjatta-tuolit

  Otin keväällä vastaan ensimmäisen varsinaisen "asiakastyön" kotioloissa tehtäväksi. Tuoli pari paljastui Ilmari Lappalaisen Askolle suunnittelemiksi Marjatta -tuoleiksi. Tuoleihin oli aikaisemmin ainoastaan laitettu uusi istuimen kangas vanhan päälle muuten tuolit olivat alkuperäiskunnossa.   Ensimmäisenä irroitin käsinojarakenteen tuoleista. Kävi ilmi, että käsinojia pitävistä ruuveista oli osa mennyt katki, osa vääntyneet ja osassa talttapää kanta oli hirvessä kunnossa, joten päätin vaihtaa kaikki ruuvit uusiin. Myöskin käsinojien ruuvin kantoja peittäneistä puunapeista osa oli hävöksissä ja osa mureni niitä irroittaessani. Päätin myös uusia ne kaikki. Löytäessäni sopivan kokoiset puunapit alkoi armoton petsien sekoittelu. Pitihän nappien väri saada sopimaan käsinojien värin kanssa. Onnistuin ja vielä lopuksi lakkasin nupit muutamaan otteeseen.   Kun lähdin purkamaan tuolien verhoiltuja runkoja paljastui mistä niiden hurja paino johtui. Pehmustus oli vaahtokum

Työssäoppimisen toinen kuukausi

Jatketaan siitä mihin jäätiin eli verhousta vaille valmiista K-tuolista.. Neljäs työ jatkuu: K-tuoli Kankaat sekä taustapahvi ja vanu leikattuina    Liinauksen sain siis valmiiksi maaliskuun puolella, joten kankaalla verhoilu jäi huhtikuun hommiksi. Ensin kaavoitin palat kankaalle. Verhoiluun käytetty kangas oli ruudullista villakangasta, joten esimerkiksi ruutujen jatkuvuus ja osuvuus kaavoitus vaiheessa on tärkeää ottaa huomioon. Kankaiden leikkuun jälkeen ompelin tereet. Päätimme Rositan kanssa laittaa tereen kiertämään koko istuimen myös käsinojat. Käsinojien kierto kohdassa tulikin sopivaa haastetta ompeluun. Kun tere oli valmiina ommeltuna, pyrin mallaamaan tereen ja istuin kankaan ruudukon kohdilleen. Pakko myöntää, että tuli muutamaan otteeseen purettua ennenkuin sain ruudukon täsmäämään tasan oikein. Seuraavaksi ompelin kapat kiinni istuin kankaaseen. Siinäkin ruudukon mallailun kanssa meni oma aikansa.   Vihdoin, kun koko istuin tereineen ja kappoineen oli val