Siirry pääsisältöön

Vaatekaappi pystyyn

   Vaatekaapin restaurointiurakka lähti liikenteeseen pohjan korjauksesta ja puuttuvan jalan sorvauksesta. Kaappi oli saatava mahdollisimman nopeasti seisomaan omille jaloilleen, jottei se kuivuisi (tultuaan kosteasta lämpimään ja kuivaan) vimpulaan eli olisi tärkeää saada se ns. luonnolliseen asentoonsa.

Sorvausaihio ennenkuin se muotoiltiin kahdeksan kulmioksi.
   Pohjan korjauksessa ei ollut sen ihmeempiä kommervenkkejä. Sahasin ja talttasin rikkoutuneen osan pois ja tein paikalle sopivan paikkapalan (kuvat työvaiheista kadonneet). Sen sijaan sorvaus oli itselleni täysin uutta. Aina aihiosta itse sorvausvälineistöön ja sorviin, joten paljon uutta tuli opittua. Sorvausta silti tuskin paljoa taidan, sillä sorvasin ainoastaan aihion tasa pyöreeksi pötkyläksi, ja opettajani hoisi loput opettaen samalla minua.



ja eikun uusi jalka paikalleen ja kaappi pystyyn ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin!

  Kun kaappi seisoi tukevasti jaloillaan, oli itselläni olkapää leikkaus. Olin sairaslomalla 3 kuukautta joulukuun alusta maaliskuun alkuun, joten kaikki työt olivat seis siihen asti. Keinutuolin tein helmikuun aikana valmiiksi kun sain luvan lääkäriltä käyttään leikkaamatonta kättä maalaamiseen.


 Nyt maaliskuun alussa alkoi minulla työssäoppiminen Turussa Verhoomo Kotosassa. Tästä lähin tulee paljon infoa miten topissa työt sujuu! :)










Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Askon Marjatta-tuolit

  Otin keväällä vastaan ensimmäisen varsinaisen "asiakastyön" kotioloissa tehtäväksi. Tuoli pari paljastui Ilmari Lappalaisen Askolle suunnittelemiksi Marjatta -tuoleiksi. Tuoleihin oli aikaisemmin ainoastaan laitettu uusi istuimen kangas vanhan päälle muuten tuolit olivat alkuperäiskunnossa.   Ensimmäisenä irroitin käsinojarakenteen tuoleista. Kävi ilmi, että käsinojia pitävistä ruuveista oli osa mennyt katki, osa vääntyneet ja osassa talttapää kanta oli hirvessä kunnossa, joten päätin vaihtaa kaikki ruuvit uusiin. Myöskin käsinojien ruuvin kantoja peittäneistä puunapeista osa oli hävöksissä ja osa mureni niitä irroittaessani. Päätin myös uusia ne kaikki. Löytäessäni sopivan kokoiset puunapit alkoi armoton petsien sekoittelu. Pitihän nappien väri saada sopimaan käsinojien värin kanssa. Onnistuin ja vielä lopuksi lakkasin nupit muutamaan otteeseen.   Kun lähdin purkamaan tuolien verhoiltuja runkoja paljastui mistä niiden hurja paino johtui. Pehmustus oli vaahtokum

Keinutuoli -kolmas oma restaurointityö

Kun veljesi kinaavat.. saat itsesi työllistettyä. Ainakin siinä tapauksessa, jos toinen veljistäsi yrittää heittää toista keinutuolilla. Arvatenkin saattaa, ettei se reippaasti yli 100 -vuotias keinutuoli vanhus selviä ilmalennosta vaurioitta.. Lopputulos toinen jalas poikki oksakohdasta Keinutuolin historiaa: Malli: Nakkilan keinutuoli Keinutuolin aikaisin historia ei ole ihan tiedossa, kuin siltä ajalta, kun isoäiti (80.v) muistaa. Keinutuoli on peräisin Kokemäeltä Luodonperästä. Tässä keinutuolissa on mm. istunut isoisoäitini ja isoisoisäni hääkuvassaan. Keinutuoli siis on ollut suvussa todella kauan ja isoäitini arveli keinutuolin olleen talossa jo silloin kun isoisoäitini ja isoisoisäni sinne ovat muuttaneet. Isoisovanhempieni kuoltua isoäitini peri keinutuolin ja lopulta keinutuoli löysi tiensä kotini tupaan.  Löysin googlailessani nettisivun, jossa oli mielenkiintoista tietoa Nakkilan puusepistä, joka linkittyy mielestäni tähän kienutuoliin.  http://www.k

Työssäoppimisen toinen kuukausi

Jatketaan siitä mihin jäätiin eli verhousta vaille valmiista K-tuolista.. Neljäs työ jatkuu: K-tuoli Kankaat sekä taustapahvi ja vanu leikattuina    Liinauksen sain siis valmiiksi maaliskuun puolella, joten kankaalla verhoilu jäi huhtikuun hommiksi. Ensin kaavoitin palat kankaalle. Verhoiluun käytetty kangas oli ruudullista villakangasta, joten esimerkiksi ruutujen jatkuvuus ja osuvuus kaavoitus vaiheessa on tärkeää ottaa huomioon. Kankaiden leikkuun jälkeen ompelin tereet. Päätimme Rositan kanssa laittaa tereen kiertämään koko istuimen myös käsinojat. Käsinojien kierto kohdassa tulikin sopivaa haastetta ompeluun. Kun tere oli valmiina ommeltuna, pyrin mallaamaan tereen ja istuin kankaan ruudukon kohdilleen. Pakko myöntää, että tuli muutamaan otteeseen purettua ennenkuin sain ruudukon täsmäämään tasan oikein. Seuraavaksi ompelin kapat kiinni istuin kankaaseen. Siinäkin ruudukon mallailun kanssa meni oma aikansa.   Vihdoin, kun koko istuin tereineen ja kappoineen oli val