Siirry pääsisältöön

Sininen tuoli -liimaus


  Yhtenä kappaleena 

 
  Kirjoitan vähän jälkikäteen tämän työn tilasta. Liimasin siis tuolin jo noin kuukausi sitten kasaan. Tuolin osien oikean paikan löytäminen tuotti pieniä ongelmia, sillä olin hiomisen aikana onnistunut hävittämään osan merkinnöistä. Tästäkin taas opimme. 

  Tuolin istuinosa on sitten aiheuttanut enemmänkin harmaita hiuksia, sillä istuinosa oli jo alunperin tehty väärin. Jokaisen kolmen istuinosan kappaleen puun syyt kaareutuu samaan suuntaan, jolloin koko istuinosa aikojen saatossa kaareutuu ja liimaukset aukeavat. 


Yritin tehdä selventävän kuvan tilanteesta, jota selitin edellä.  Tuolissani oli siis liimattu istuinosa ns. väärällä tavalla, josta myös kuva yllä vertailuksi. Oikea tapa liimata istuin osa olisi ollut niin, että joka toisen puupalan syyt olisivat kaareutuneet vastakkaiseen suuntaan kuin edellisen palan. Näin ollen syiden aiheuttama jännitys sauma kohdissa olisi ollut huomattavasti pienempi, eikä istuinosa olisi välttämättä mennyt osiin. 
  Koitimme saada osia suoriksi erinäisillä nikseillä. Ensin koitimme suoristaa osia, niin että laitoimme palat vesihauteeseen. Vesihauteessa olessa pikkuhiljaa puristimien ja kapuloiden avulla väänsin istuinosan palaset suoriksi. Tätä niksiä uusimme muutaman kerran, mutta joka kerta irroittaessamme osat puristimista ne parin päivän kuluessa kaareutui entiselleen. 



  Seuraava niksi oli jo rajumpi. Sahasin vannesahalla tuolin kuuteen osaan ja suoristin käsihöylällä osien liitoskohdat, jotta jännitys olisi pienempi saumassa. Tämän jälkeen liimasin koko istuinosan yhdeksi. Lisäksi liimasin samalla istuinosan etureunasta aikoinaan haljenneen osan tilalle uuden palasen. Istuinosa oli huomattavasti suorempi tämän käsittelyn jälkeen.

Kuvasta puuttuu uusiosa.

Erittäin sekava kuva istuinosan palasten yhteen liimauksesta. Liimasin istuinosan osissa kasaan.

  Kuitenkin istuinosan puuhun muodostui niin suuria jännitteitä, ettei se olisi kestänyt istuimista kauaa. Otimme astetta rajummat keinot käyttöön ja jyrsimme käsi jyrsimellä kahdeksan uraa istuinosan pohjaan ja liimasimme niihin rivat.




Ja ihme kyllä tämän jälkeen istuinosa oli ensimmäistä kertaa suora vuosikymmeniin. Höyläsin vielä rivat istuinosan tasoon.




  Nyt istuinosa oli valmis ja tuoliin kiinnitystä vaille valmis. Viimeistelin istuin osan hiomalla sitä käsin. Kiinnitin istuinosan klosseilla ja liimasin takareunan kiinni tuoliin. Lisäksi tein kaksi uutta klossia, jotta istuinosa varmasti pysyisi kiinni.






Tässä vaiheessa tuoli on pintakäsittelyä (petsiä ja lakkaa) vaille valmis! Aion petsata tuolin saman sävyisellä petsillä, joka tuolissa oli alunperin.






  



















Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Askon Marjatta-tuolit

  Otin keväällä vastaan ensimmäisen varsinaisen "asiakastyön" kotioloissa tehtäväksi. Tuoli pari paljastui Ilmari Lappalaisen Askolle suunnittelemiksi Marjatta -tuoleiksi. Tuoleihin oli aikaisemmin ainoastaan laitettu uusi istuimen kangas vanhan päälle muuten tuolit olivat alkuperäiskunnossa.   Ensimmäisenä irroitin käsinojarakenteen tuoleista. Kävi ilmi, että käsinojia pitävistä ruuveista oli osa mennyt katki, osa vääntyneet ja osassa talttapää kanta oli hirvessä kunnossa, joten päätin vaihtaa kaikki ruuvit uusiin. Myöskin käsinojien ruuvin kantoja peittäneistä puunapeista osa oli hävöksissä ja osa mureni niitä irroittaessani. Päätin myös uusia ne kaikki. Löytäessäni sopivan kokoiset puunapit alkoi armoton petsien sekoittelu. Pitihän nappien väri saada sopimaan käsinojien värin kanssa. Onnistuin ja vielä lopuksi lakkasin nupit muutamaan otteeseen.   Kun lähdin purkamaan tuolien verhoiltuja runkoja paljastui mistä niiden hurja paino johtui. Pehmustus oli vaahtokum

Keinutuoli -kolmas oma restaurointityö

Kun veljesi kinaavat.. saat itsesi työllistettyä. Ainakin siinä tapauksessa, jos toinen veljistäsi yrittää heittää toista keinutuolilla. Arvatenkin saattaa, ettei se reippaasti yli 100 -vuotias keinutuoli vanhus selviä ilmalennosta vaurioitta.. Lopputulos toinen jalas poikki oksakohdasta Keinutuolin historiaa: Malli: Nakkilan keinutuoli Keinutuolin aikaisin historia ei ole ihan tiedossa, kuin siltä ajalta, kun isoäiti (80.v) muistaa. Keinutuoli on peräisin Kokemäeltä Luodonperästä. Tässä keinutuolissa on mm. istunut isoisoäitini ja isoisoisäni hääkuvassaan. Keinutuoli siis on ollut suvussa todella kauan ja isoäitini arveli keinutuolin olleen talossa jo silloin kun isoisoäitini ja isoisoisäni sinne ovat muuttaneet. Isoisovanhempieni kuoltua isoäitini peri keinutuolin ja lopulta keinutuoli löysi tiensä kotini tupaan.  Löysin googlailessani nettisivun, jossa oli mielenkiintoista tietoa Nakkilan puusepistä, joka linkittyy mielestäni tähän kienutuoliin.  http://www.k

Työssäoppimisen toinen kuukausi

Jatketaan siitä mihin jäätiin eli verhousta vaille valmiista K-tuolista.. Neljäs työ jatkuu: K-tuoli Kankaat sekä taustapahvi ja vanu leikattuina    Liinauksen sain siis valmiiksi maaliskuun puolella, joten kankaalla verhoilu jäi huhtikuun hommiksi. Ensin kaavoitin palat kankaalle. Verhoiluun käytetty kangas oli ruudullista villakangasta, joten esimerkiksi ruutujen jatkuvuus ja osuvuus kaavoitus vaiheessa on tärkeää ottaa huomioon. Kankaiden leikkuun jälkeen ompelin tereet. Päätimme Rositan kanssa laittaa tereen kiertämään koko istuimen myös käsinojat. Käsinojien kierto kohdassa tulikin sopivaa haastetta ompeluun. Kun tere oli valmiina ommeltuna, pyrin mallaamaan tereen ja istuin kankaan ruudukon kohdilleen. Pakko myöntää, että tuli muutamaan otteeseen purettua ennenkuin sain ruudukon täsmäämään tasan oikein. Seuraavaksi ompelin kapat kiinni istuin kankaaseen. Siinäkin ruudukon mallailun kanssa meni oma aikansa.   Vihdoin, kun koko istuin tereineen ja kappoineen oli val