Siirry pääsisältöön

Puuheppa -välityö

Pientä fiksausta vaatinut välityö



    Tuolini odotti neuloja lakkaruiskuun, pirttipöytä odottaa penkkejä ja maalaustyöni kuivuvat maalaamossa, joten päätin tuoda itselleni kouluun nopean välityön. Tämän puisen hepan olen aikoonani muksuna löytänyt kotipaikkani vanhan kuivurin ikkunalta. Heppaan on aikonaan lisätty pappani toimesta puinen alusta, sillä se ei aivan kestäny isäni ja hänen siskojensa leikkejä. Hepasta puuttuu kokonaan harja, korvat ja turpa, sekä maali on osin krakeloitunut. Häntä oli hevoselle todennäköisesti tehty jälkikäteen uusiksi ja sekin oli jo ehtinyt kärsiä. Molemmista etujaloista oli lohjennut palaset, nekin luultavimmin jo ennen alustaan kiinnittämistä. Hevosen kaulassa vasemmalla puolella ovat linnun jätökset syövyttäneet maalia. Alusta oli lohjennu alta kolmesta kohtaa.  Liitokset ovat huterasti kiinni.


Pesty maalipinta - Pesemätön maalipinta.
Kuvasta huomaa hyvin kuinka maalipinta kirkastui pesun yhteydessä.


  Keskusteltuani opettajani kanssa päädyimme hyvin hienovaraiseen kunnostamiseen. Aloitin hevosen kunnostamisen yksinkertaisesti pesemällä kankaanpalalla ja mäntysoovalla maalipinnan varovasti. Seuraavaksi irrotin varovasti jalustan ja jalat rungostan. Kaulaa ei saanut irti eikä sitä edes yritettykään, sillä kaula oli osittain hyvin kiinni ja siihen oltiin lyöty useita nauloja, joiden irroittaminen olisi todennäköisesti hajoittanut hevosta edelleen. Ruiskutin siis injektioruiskulla eläinliimaa kaulan liitokseen ja laitoin siihen pienen puristuksen. Näin ollen kaula pysyisi paikallaan.


Palojen irroittamista

Liima parantaa haavat

Kaula puristuksessa
Madallettu ferrari xD
vähän huumoria päivään




  Kaulan liimauksen kuivuttua seuraavana päivän pääsin jalkojen kimppuun. Jalkojen ja rungon väliin jäi muutaman millin aukko, joten hioin nauhahiomakoneella jalkojen liitostappien päistä vähän pois saadakseni ne istumaan runkoon paremmin. Jalat oli tarkoitus liimata vanhaan alustaan, mutta alustassa olleet jaloille tarkoitetut reijät väänsivät jalkoja enemmän ja vähemmän vinoon suuntaan ja toiseen. Päätin liimata jalat runkoon ilman alustaa niin, että jalat tulisivat mahdollisimman suoraan ja tekisin hepalle uuden alustan vanhasta puusta. Alkuperäinen tarkoitus oli säästää vanha alusta.











Jalat liimauksessa.
 Tein uuden alustan koulusta löytyvästä vanhasta puusta. Höyläsin puun oikeaan paksuteen ja porasin siihen jaloille tarkoitetut paikat. Viilasin jokaisen jalan reijän oikean muotoiseksi ja liimasin hepan kiinni siihen. Tämän jälkeen heppa oli valmis.


Heppa valmiina

Uusi ja vanha alusta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Askon Marjatta-tuolit

  Otin keväällä vastaan ensimmäisen varsinaisen "asiakastyön" kotioloissa tehtäväksi. Tuoli pari paljastui Ilmari Lappalaisen Askolle suunnittelemiksi Marjatta -tuoleiksi. Tuoleihin oli aikaisemmin ainoastaan laitettu uusi istuimen kangas vanhan päälle muuten tuolit olivat alkuperäiskunnossa.   Ensimmäisenä irroitin käsinojarakenteen tuoleista. Kävi ilmi, että käsinojia pitävistä ruuveista oli osa mennyt katki, osa vääntyneet ja osassa talttapää kanta oli hirvessä kunnossa, joten päätin vaihtaa kaikki ruuvit uusiin. Myöskin käsinojien ruuvin kantoja peittäneistä puunapeista osa oli hävöksissä ja osa mureni niitä irroittaessani. Päätin myös uusia ne kaikki. Löytäessäni sopivan kokoiset puunapit alkoi armoton petsien sekoittelu. Pitihän nappien väri saada sopimaan käsinojien värin kanssa. Onnistuin ja vielä lopuksi lakkasin nupit muutamaan otteeseen.   Kun lähdin purkamaan tuolien verhoiltuja runkoja paljastui mistä niiden hurja paino johtui. Pehmustus oli vaahtokum

Keinutuoli -kolmas oma restaurointityö

Kun veljesi kinaavat.. saat itsesi työllistettyä. Ainakin siinä tapauksessa, jos toinen veljistäsi yrittää heittää toista keinutuolilla. Arvatenkin saattaa, ettei se reippaasti yli 100 -vuotias keinutuoli vanhus selviä ilmalennosta vaurioitta.. Lopputulos toinen jalas poikki oksakohdasta Keinutuolin historiaa: Malli: Nakkilan keinutuoli Keinutuolin aikaisin historia ei ole ihan tiedossa, kuin siltä ajalta, kun isoäiti (80.v) muistaa. Keinutuoli on peräisin Kokemäeltä Luodonperästä. Tässä keinutuolissa on mm. istunut isoisoäitini ja isoisoisäni hääkuvassaan. Keinutuoli siis on ollut suvussa todella kauan ja isoäitini arveli keinutuolin olleen talossa jo silloin kun isoisoäitini ja isoisoisäni sinne ovat muuttaneet. Isoisovanhempieni kuoltua isoäitini peri keinutuolin ja lopulta keinutuoli löysi tiensä kotini tupaan.  Löysin googlailessani nettisivun, jossa oli mielenkiintoista tietoa Nakkilan puusepistä, joka linkittyy mielestäni tähän kienutuoliin.  http://www.k

Työssäoppimisen toinen kuukausi

Jatketaan siitä mihin jäätiin eli verhousta vaille valmiista K-tuolista.. Neljäs työ jatkuu: K-tuoli Kankaat sekä taustapahvi ja vanu leikattuina    Liinauksen sain siis valmiiksi maaliskuun puolella, joten kankaalla verhoilu jäi huhtikuun hommiksi. Ensin kaavoitin palat kankaalle. Verhoiluun käytetty kangas oli ruudullista villakangasta, joten esimerkiksi ruutujen jatkuvuus ja osuvuus kaavoitus vaiheessa on tärkeää ottaa huomioon. Kankaiden leikkuun jälkeen ompelin tereet. Päätimme Rositan kanssa laittaa tereen kiertämään koko istuimen myös käsinojat. Käsinojien kierto kohdassa tulikin sopivaa haastetta ompeluun. Kun tere oli valmiina ommeltuna, pyrin mallaamaan tereen ja istuin kankaan ruudukon kohdilleen. Pakko myöntää, että tuli muutamaan otteeseen purettua ennenkuin sain ruudukon täsmäämään tasan oikein. Seuraavaksi ompelin kapat kiinni istuin kankaaseen. Siinäkin ruudukon mallailun kanssa meni oma aikansa.   Vihdoin, kun koko istuin tereineen ja kappoineen oli val