Työssäoppimisen toinen kuukausi

Jatketaan siitä mihin jäätiin eli verhousta vaille valmiista K-tuolista..

Neljäs työ jatkuu: K-tuoli

Kankaat sekä taustapahvi ja vanu leikattuina 

  Liinauksen sain siis valmiiksi maaliskuun puolella, joten kankaalla verhoilu jäi huhtikuun hommiksi. Ensin kaavoitin palat kankaalle. Verhoiluun käytetty kangas oli ruudullista villakangasta, joten esimerkiksi ruutujen jatkuvuus ja osuvuus kaavoitus vaiheessa on tärkeää ottaa huomioon. Kankaiden leikkuun jälkeen ompelin tereet. Päätimme Rositan kanssa laittaa tereen kiertämään koko istuimen myös käsinojat. Käsinojien kierto kohdassa tulikin sopivaa haastetta ompeluun. Kun tere oli valmiina ommeltuna, pyrin mallaamaan tereen ja istuin kankaan ruudukon kohdilleen. Pakko myöntää, että tuli muutamaan otteeseen purettua ennenkuin sain ruudukon täsmäämään tasan oikein. Seuraavaksi ompelin kapat kiinni istuin kankaaseen. Siinäkin ruudukon mallailun kanssa meni oma aikansa.
  Vihdoin, kun koko istuin tereineen ja kappoineen oli valmis ompelin sen tuolin etureunasta kiinni lukkotikein kapan alta. Sen jälkeen heftasin kankaan kiinni ja lopuksi nidoin kiinni. Istuimen ollessa valmis nidoin etuselän kiinni ja tein siihen tarvittavat aukot käsinojien kiinnityskohtaan. 

Istuimen ja etuselän nitomista valmiiksi

Istuin ja etuselkä valmiina. 

  Seuraavaksi alkoi käsinojien sovittelu-urakka. Käsinojat ovat siis edelleen pintakäsittelemäti huonojen ilmojen takia, eivätkä siis ole kiinni tuolissa. Jouduin ottamaan käsinojista jonkun verran puuta pois, jotta ne sopisivat alhaalta koloihinsa. Käsinojat eivät siis mahtuneet sellaisinaan paikoilleen alhaalta, sillä kangasta tuli huomattavasti enemmän käsinojien alle tereiden vuoksi kuin alkuperäisessä verhoilussa.
  Tuolin on siis vieläkin kesken, sillä emme ole Rositan kanssa päässeet hiomaan loppuun käsinojia pihalle huonon kelin vuoksi. Toivottavasti toukokuu tuo kauniita ilmoja, jotta tämä projekti valmistuisi.

Käsinojien sovittelua.

Mallikuva kuinka tere kiertää käsinojan. 

Viides työ: 4 kpl Keittiöntuoleja 

Tuolien alkuperäinen kuosi näytti tältä.

   Sain tehtäväkseni kunnostaan neljä asiakkaan keittiötuolia. Tuoleissa ollut vaahtomuovi pehmustus oli mennyt aivan plittiin ja tuoleissa monet liitokst heiluivat. Purin ensin irrotettavat istuimet ja heitin niissä olleet vaahtomuovit roskiin. Tämän jälkeen purin selkänojan erityistä varovaisuutta noudattaen, etten vaan vahingossakaan tekisi ympäröivään puuhun jälkiä. Myös selkänojan vaahtomuovi ja juuttikangas olivat parhaat päivänsä nähneet eli nekin roskiin irroittamisen jälkeen. Kun olin purkanut kaikki tuolit, niittasin selkiin uudet juuttikankaat. Seuraavaksi mitoitin uudet vaahtomuovit istuimiin ja selkiin, jonka jälkeen leikkasin ja liimasin ne tuoleihin. Mittasin vielä tarvittavat vanut, leikkaisin ja liimasin ne paikoilleen. 

  

Vanha juutti vs. Uusi juutti

 Todellisuudessa tuoleista aina joku oli vielä viimeisiin verhoiluihin saakka liimauksessa, joten jotkin tuolit saivat vanut, vaahtomuovin ja verhoilunsa vähän jälki junassa.

  Verhoilin ensin istuinpäälliset, missä tuli hyvää oppia kulmien teossa. Istuinten olessa valmiit siirryin verhoilemaan etu- ja takaselkiä. Näihin tuoleihin tuli molempiin selkiin koristenauha peittämään niittit. Joten selkien olessa verhoiltu, liimasin lopuksi koristenauhan ja pesin vielä puuosat. Valmista tuli!

Pehmustuksen teosta ja yhden tuolin liimauksesta kuvat

Verhoilun teosta ja kuva valmiista kahdesta tuolista

Kuva: Rosita Haapasaari

Kuva: Rosita Haapasaari

Kuudes työ: Mini-kilta

Kuvia projektin etenemisestä tuli otettua niukasti.

  Mukavan erilainen työ oli Olli Mannermaan suunnittelema Mini Kilta. Pääsin kunnolla kaavoittamaan ja sovittamaan kangasta kaareviin muotoihin.

oikestaan vain nämä kaikki viisi, jotka ovat tässä esillä :"D

   Aloitin tietenkin projektin purkamalla vanhan verhoilun pois. Tuolin selkänojassa ollut vaahtomuovi oli hyvässä kunnossa, joten sitä ei tarvinnut vaihtaa. Laitoin vain valkoisen vanun vanhan vaahtomuovin päälle. Istuimessa, joka oli irroitettava, vaahtomuovi oli tosi huonossa kunnossa. Se varisi osittain ihan jauhona pois, joten tein istuimeen uuden pehmustuksen.
  Jo purku vaiheessa merkkasin kohdistusmerkintöjä vanhaan verhoiluun, joka helpotti työtäni uuden verhoilukankaan ompelussa ja palojen kohdentamisessa. Kaavoitin ja ompelin uuden "hupun" tuoliin ja ilmeisesti aloittelijan tuurilla se vielä sopi ensimmäisellä yrittämällä hyvin. Nidoin hupun kiinni runkoon. Päätimme Rositan kanssa tehdä tereen takaselkään, joten hupun olessa paikoillaan nidoin tereen kiinni. Tämän jälkeen ompelin takaselän kiinni tereen juureen. Enää puuttui verhoilu istuimesta, mutta se oli helppo ja nopea homma tehdä. Sitten tuoli kasaan ja valmista tuli. 

Valmiina

Seitsemäs työ: 50-luvun kaarevaselkäinen nojatuoli 

Tuolin alkuperäinen verhous.

  Liedon Osto- ja Myyntiliikkeestä bongasimme Rositan kanssa tämän kaunottaren. Lähdin innoissani tekemään tuolia, sillä pidän tuolin muodoista paljon. Purin vanhan verhoilun pois, joka ei helpolla lähtenytkään.  Selkänojassa ollut vaahtomuovi oli hyvässä kunnossa, joten se sai jäädä. Sen päälle liimasin vain vanun. Tämän jälkeen leikkasin uuden verhoilukankaan tuoliin vanhojen palojen avulla. Ensin lähdin kiinnittämään tuoliin etuselkää. Sen ollessa kiinni laitoin istuimeen laminaattikankaan niin, että etureunan kappa tuli sen päälle, mutta etuselän kangas jäi sen alle. Tuoli jäi vielä takaselän ja tyynyn verran kesken.

Ylimmäisissä kuvissa istuin heftissä, alemmissa valmiina nidottuna. 

Tein kaarteiden rypykset vasta tässä vaiheessa. 

Kahdeksas työ: Iso nahkainen nojatuoli

Ehdin jo vähän purkaa, mutta tältä istuin näytti alkujaan.

  Asiakas toi verhoomolle ison nahkaisen nojatuolin, josta istuin oli mennyt kuopalle. Oletimme, joko joustinten olevan poikki tai niiden sidontojen olevan löystyneet. Kyseinen asiakas oli verhoillut tuolin alusta saakka uusiksi suurin piirtein samoihin aikoihin kuin itse olen syntynyt. Näin se aika vain rientää, nyt kyseisen tuolin istuin saisi istuin mukavuutensa takaisin käsissäni.
  Aloitin hommat purkamalla käsinojien sivun nahan ja pahvit irti. Sen jälkeen purin takaselän kaikkineen irti ja lopuksi irroitin koko istuimen jousiin saakka. Selkänojan etupuolelle ja käsinojille ei tehty mitään. Nahat piti irroittaa erityistä varovaisuutta noudattaen, sillä samat nahat laitettaisiin takaisin istuimen korjauksen jälkeen. 

Rikkinäiset jouset poistettu ja uudet kiinnitetty pohjasta jo tilalle.

  Kun sain joustimet esille ilmeni, että yksi niistä oli poikki, yksi taittunut lähes kaksin kerroin ja loput keskellä olevat olivat todella löysiä. Vaihdoimme siis kuusi joustinta keskeltä. Ompelin satulavöiden päällä olevat joustimet kiinni niihin ja kaksi etureunassa ollutta löin sinkilöillä kiinni. Sen jälkeen tein pitkittäis- ja poikittaissidonnat jousiin koko rivistöjen yli hyödyntäen vanhaa jäljellä ollutta sidontaa esimerkiksi korkeuden määrittäjänä. Saatuani sidonnat valmiiksi laitoin joustinten päälle juuttikankaan ja ompelin sen kiinni joustimiin. Juutin päälle laitoin vanhan kakun, johon tein lankalenkit ja lisäilin meriheinää täytteeksi. Tämän päälle uusi juutti, johon läpi veto-ompeleet ja heftaus reunatukilangan alle. Seuraavaksi ompelin lukkotikeillä kakun reunan koko joustimien ylimenevään juuttiin kiinni. Koska jouduimme muokkaamaan tuolin vanhaa kakkua, josta varsinkin etureunan reunatukiompeleet olivat löystyneet, tein uudet reunatukiompeleet tuolin etureunaan. 

vasemmalla juutti kiinnitetty joustimiin . Oikealla vanha kakku, jonka päällä jo uusi juutti heftattuna ja läpiveto-ompeleet tehtynyä.

vasemmalla sisimmäinen reunatukiommel, oikealla ulommainen reunatukiommel. 

  Tämän jälkeen tein pintapehmustuksen meriheinästä, harmaa- ja puuvillavanusta. Saatuani pehmustuksesta tasaisen ja hyvän, liinasin pehmustuksen ja ompelin sen kiinni piilopistoilla. Seuraavaksi sovittelin paikalleen istuimen nahan. Ensin heftasin nahan paikalleen ja lopuksi nidoin. Lisäksi ompelin käsin lukkotikeillä etureunan kapan sivuille kiinni juuttiin. Istuimen tullessa valmiiksi, laitoin vielä käsinojien pahvit ja nahat paikoilleen, sekä lopuksi takaselän, johon tuli koristenaulat.

Nojatuolin pintapehmustus ennen liinausta. Oikealla pehmustuksen kerrokset.

Liinaus valmiina

Nahan sovittelua.

Nojatuoli valmiina.
 Tuolihan oli "yksisilmäinen" eli toinen selkänojissa olevista napeista puuttui, joten lisäsimme sen.

Yhdeksäs työ: Pikkutuoli nro.2

Istuin irti selkänojasta ja verhoilu vielä kesken. 

   Tein nopeana välityönä yhden pikkutuolin istuimen verhoilun, kun isossa nahkaisesta nojatuolissa en päässy sillä hetkellä eteenpäin jousien puuttuessa. 

  Irrotin pikkutuolista selkänojan, jotta pääsin käsiksi itse istuimeen. Purin istuimesta vanhan verhoilun ja pehmustuksen. Laitoin tilalle uuden vaahtomuovin ja vanun, sekä verhoilin istuimen uudella tumman sinisellä kankaalla. Nopea kaiken kaikkiaan vajaan kahden tunnin mittainen työ oli jo valmis. 

Ennen ja jälkeen