Siirry pääsisältöön

Toinen kuukausi työssäoppimista

  Aloitin siis tammikuun alussa Rositalla, helmikuun olin sairaslomalla kyynärpääleikkauksesta johtuen ja maaliskuussa palasin takaisin sorvin ääreen. Ensimmäinen viikko meni hieman varovaisimmissa tunnelmissa tunnustellen kuinka pysyin tekemään töitä leikatulla kädellä. Toisella viikolla jo huomasin valtavan eron; vasen käteni ei särkenyt, väsynyt tai osoittanut juuri mirään oiretta töitä tehdessäni. Ihan huippua!

Marjatta-tuoli / Näyttö


  Sitten itse verhoilutöihin. Sain työn alle entuudestakin tutun malliset kevyet lepotuolit eli Ilmari Lappalaisen Marjatta-tuoli -parin. Ainoana erona oli se, että tuolit olivat Marjatoista korkeaselkäisempi versio. Aloitin tuolien työstämisen aluksi purkamalla tuolit. Tuoleissa oli vielä tallella Askon nimilaatat, joten laitoin ne talteen. Pehmusteena tuoleissa oli ollut vaahtokumia, joka tuli vastaan pölynä ja pieninä kikkareina. Sotkuisen purkamisurakan jälkeen teimme suunnitelman verhoilusta. Päätimme tehdä pohjat samoin kuin ne oli aikoinaankin tehty. Eli satulavyötä istuimeen sekä selkään ja juutti päälle. Toinen rungoista tarvitsi liimausta, joten suoritin sen ennenkuin tein pohjat. Istuimeen tuli 30mm+10mm vaahtomuovi ja selkään 30 mm. Vaahtomuovien päälle tuli 150 g vanu. Sitten mittasin, leikkasin ja kiinnitin etuselkien ja istuimien kankaat. Leikkasin takaselkien pahvit käyttäen vanhoja pahveja malleina. Takaselkään tuli 100g vanu. Kiinnitin siis takaselkään pahvin, vanun ja kankaan. Lopuksi laitoin verhoillun osan runkoon kiinni.
Näyttöarviona näistä tuoleista tuli 5 (asteikolla 1-5)

Purkuvaihe



Toisen tuolin pohja valmiina

Tuolit valmiina. Kuva: Rosita Haapasaari/Verhoomo Kotosalla

Kuva: Rosita Haapasaari/Verhoomo Kotosalla

Kuva: Rosita Haapasaari/Verhoomo Kotosalla

Kuva: Rosita Haapasaari/Verhoomo Kotosalla


Artek 406 ja Y61 jakkara

  Marjatoiden tullessa valmiiksi sain työn alle kolme Artekin 406 -tuolia ja yhden Y61-jakkaran. Tuoleihin vaihdettin vain vyöt uusiin, mutta jakkara vaati myös uuden pintakäsittelyn. Kun olin purkanut vyöt pois jakkarasta siklasin sen ja Rosita hioi sen. Pintakäsittelyksi tuli vesiohenteinen lakka. Lakkausten jälkeen laitoin myös jakkaraan uudet vyöt ja työ tuli valmiiksi.

Y61- jakkara ennen ja jälkeen

406 -nojatuolit ennen ja jälkeen. Tuoleista ei löytynyt valitettavasti oikeinpäin olevaa ennen kuvaa. 

Suloinen kukkarahi

  Halusin vaihteeksi tehdä jotain perinteistä ja ehdotin Rositalle, jos voisin tehdä kukkarahin. Hän suostui ja pääsin kiinni tähän ihanaan ja hieman erilaiseen perinteiseen projektiin. Rahi oli aika kehnossa kunnossa. Sen runko nitkui, pohjan liitokset olivat osittain avautuneet ja ainokaisen jousen sidonnat olivat antaneet jo periksi.

Jakkara ennen
  Aloitin purkamalla koko rahin. Sisältä paljastui mielenkiintoinen rakenneratkaisu, joka myös oli aika palasina. Päätin purkaa koko rahin atomeiksi ja aloittaa suoristus ja liimaus urakan. Aloitin rahin pohjan suoristamisella ja liimaamisella. Laitoin pohjan joksikin pariksi tunniksi vedellä täytettyyn muovipussiin, jotta puu ei lohkeilisi suoristaessani pohjaa. Kun pohja oli lionnut tarpeeksi, suunnitelin miten saisin parhaan puristuksen. Laitoin liimaa aukinaisiin saumoihin, puristin pohjan suoraksi puukapuloiden avulla pöytää vasten ja viimeiseksi vielä saumat yhteen. Aikamoinen puristin häkkyrä liimauksesta tuli. Seuraavana päivänä irrottaessani puristimet pohja oli suora ja jykevä.
  Pohjan ja "päällirinkulan" väliin tulevat puupalikat ruuvasin kiinni. Ne olivat ennen nauloin kiinni. Päätin kuitenkin vaihtaa ne ruuveihin paremman pitävyyden vuoksi. Tämä päällirinkula oli lohjennut kolmeen osaan, joten yhdistäessäni pohjan ja päällirinkulan puupalikoilla liimasin ja puristin kasaan sen.


  Rahin jalat irroitin toisistaan, siklasin ne ja Rosita hioi ne. Jalat petsattiin, jonka jälkeen liimasin ne yhteen. Kiinnitin jalat runkoon ja lakkasin ne siinä paikoillaan.
  Itse verhoilutyö oli tosi mukavaa ja teimme sen aikalailla samoin kuin se oli alunperinkin tehty. Kiristin joustimen alas satulavöin, ompelin jousen kiinni vöihin, laitoin päälle juutin ja vanhat meriheinät. Pöyhein ja tasottelin niitä kuitenkin. Kiinntin meriheinän päälle juutin ja tein läpiveto-ompeleet. Pintapehmusteeksi tuli sekakuituvanua. Seuraavaksi kiinnitin päällikankaan päällirinkulan reunaan. Sitten katsoin kapalle hyvän paikan. Laitoin sen sieltä täältä kiinni ja viimeistelin yläreunan kiinnityksen pahviliuskan avulla. Seuraavaksi kiinnitin alareunan pohjan puolelle. Viimeiseksi ompelin nyörin päällikankaan ja kapan saumaan käsin. Ja näin tämä ihana piparkakkukukkanen tuli valmiiksi.



Jakkara valmiina. Kuva: Rosita Haapasaari/Verhoomo Kotosalla

Kuva: Rosita Haapasaari/Verhoomo Kotosalla
Kuva: Rosita Haapasaari/Verhoomo Kotosalla

Muhku -tuoli

  Voi muhku! Tuoli sai nimensä tällä kertaa maskuliinisesta muotoilustaan. Muhku oli hauska projekti. Muun muassa pääsin pitkästä aikaa kaavoittamaan rungon päällä kankaat. Niin kuin lähes kaikki projektit lähdin tekemään muhkua laskemalla kangasmenekkiä ja purkamalla tuolin. Rungon ja tyynyjen pehmustus päätettiin jättää alkuperäiselle mallilleen. Laitoin vain uudet vanut kaikkiin pintoihin. Toisesta käsinojasta korjasin tosin vahingoittuneen vaahtomuovin.

Muhku ennen sekä vaahtomuovipaikkaukset
  Kaavoitin ennen vanujen laittoa rungon kankaat, ompelin ne ja sovittelin paikoilleen. Tuolissa olleet keinonahat olivat menneet jo niin kovaksi ja koppuraiseksi, ettei niistä saanut tarpeeksi tarkkoja kaavoja enää. Ja oikeastaan halusin harjoitellakin rungon päällä kavoittamista.


  Kankaiden ollessa ommellut ja rungon ollessa vanutettu kiinnitin kankaat runkoon. Takaselän kangas kiinnitettiin tereen avulla niitaten. Viimeiseksi ompelin vielä tyynyt erikseen.
  Muhkun puinen jalkaosa oli purettuna liitoksistaan osiin, joten liimasin sen vielä kasaan niin, että se oli osin rungossa kiinni. Jalkaosa oli hieman hankalan muotoinen liimata muuten. Valmiista kokonaisuudesta minulla ei valitettavasti ole kuvaa, sillä liimasin rungon kasaan viimeisenä toppipäivänä.


Liimausviritelmä

Prinssi -tuolin liimaus

  Viimeisenä näyttötyönä ennen valmistumistani piti tehdä joku puurungon korjaus/liimaus. Hiort of Örnäsin suunnittelemasta Prinssi -tuolin rungosta tuli siis näyttöni. Rosita oli jo aikaisemmin purkanut kyseisen tuolin ja hionut vanhan pintakäsittelyn pois. Putsasin irti olevat liitokset vanhasta liimasta ja levitin huolellisesti liiman liitoksiin. Tämän jälkeen liimasin rungon kasaan kehä-, kisko ja normipuristimilla. Näyttöarvioksi tuli 5 (asteikolla 1-5)
  Lisäksi tein tuoliin pohjat. Istuimeen ja selkään laitettiin satulavyöt ja satulavöiden päälle juutti. Verhoilujen osalta tuoli jäi kohdallani siihen. Viimeiseksi vielä sellakkasin jalat ja käsinojat.

Kuvia liimaus vaiheesta

Käsinojien lakkaus

Satulavyöt ja juutit laitettuna

Ikean Safari -tuoli

  Safari oli mukavan erilainen verhoilutyö. Se vaati tarkkaa ompelutyötä ja kaavoittamista, mutta oli myös suhteellisen nopea tehdä. Kangas, josta tuoli tehtiin oli kantavaa pellavakangasta. Kaavoitin vanhoista kankaista uudet päälliset. Ompelin ne laitoin ne paikoilleen. Istuinkangas kiristettiin paikoilleen köyden avulla. Jouduin tekemään istuimen kankaan kerran uusiksi, sillä huomasimme koeistuntojen jälkeen pellavan antavan periksi purjerenkaiden kohdilta. Toisessa versiossa laitoimme vahvikekankaan vielä pellavakankaan taitosten ja purjerenkaiden väliin, jolloin istuin vaikutti kestävän paremmin istumista.

Alkuperäinen kunto
Valmiina. Kuva: Rosita Haapasaari/Verhoomo Kotosalla

Kuva: Rosita Haapasaari/Verhoomo Kotosalla

Kuva: Rosita Haapasaari/Verhoomo Kotosalla

Conti -tuoli

Martelan suunnittelema Conti-tuolin teko alkoi kangas menekin laskemisella. Tuoliin oli hyvin mielenkiintoista laksea kangasmenekkiä sen outojen muotojen takia. Sai käyttää vähän päätä vetovarojen suhteen. Kun olin laskenut kangasmenekin piti tuoli purkaa. Se olikin sitten hyvin jännittävä toimenpide. Tuolin jalkaosa vielä lähti helposti sekä käsinojat, jotka olivat kiinni kuusiokoloilla. Muovisen rungon osan irrotus olikin sitten hieman hankalampi. Ensin koitin itse varovasti, mutten kuitenkaan saanut muoviosaa kammettua irti. Rosita tuli auttamaan ja pikkuhiljaa saatiin kuin saatiinki muoviosa irti. Joka kerta, kun tuoli räksähti jostain liitoksesta auki sydän pomppasi kurkkuun, sillä ei tiennyt halkesiko muovi vai saatiinkoliitos auki.

Conti-tuoli ennen purkua, sekä käsinojan kiinnitysmekanismi

Pyöreä  -rahi

  Rositalla oli paljon ihania raheja pyörimässä, joten yksi aamu kysyin joskos olisin saanut tehdä tämän kyseisen pienen pyöreän rahin. Rahi oli jo purettu ja päälläkin oli valmiiksi vanha suhteellisen hyväkuntoinen vaahtomuovi. Aloitin siis kaavoittamalla kankaat rahiin. ja ompelinkin ne saman tien valmiiksi hupuksi. Kokeilin huppua rahiin, jolloin plajastui, että vanha vaahtomuovi oli hiukan nafti. Siis päätimme tehdä rahiin uuden vaahtomuovipehmusteen. Koska vanha vaahtomuovi oli 70 mm korkea tein uuden kahdesta 20 mm palasta ja yhdestä 30 mm palasta. Liimasin sen ja vanun paikoileen, ja sovitin tekemääni huppua uudestaan. Se oli ihan passeli, joten kiinnitin sen rahin pohjaan.

Rahi ennen ja jälkeen

4x istuinlätkä

Pyöreän rahin jälkeen sain työn alle neljä istuin lätkää, joista kolme oli Werner Westin suunnittelemista tuoleista ja yksi jugend henkisestä tuolista. Westin tuoleihin tuli musta villakangas ja jugend tuoliin seepra kangas. Aloitin purkamalla kaikista neljästä lätkästä vanhan verhoilun ja pehmustuksen pois. Kaikkii lätkiin laitettiin 20 mm vaahtomuovi, joten leikkaisin jokaiseen sopivan palan. Liimasin vaahtomuovin ja vanun lätkiin. Leikkasin kankaat kuhunkin lätkään ja nidoin ne kiinni. Yhden lätkistä jouduin purkamaan ja tekemään uusiksi, sillä vanu oli tullut pohjan puolelle saakka eikä lätkä mahtunut tuoliin.

Westin tuolien kankaat oli "kiinnitetty" paikoilleen hyvin mielikuvituksellisella tavalla.



Taittopatja

  Lupasin tehdä veljelleni nukkumapatjan hänen kyttäyskoppiinsa. En ollut vielä kertaakaan tehnyt tämän kokoluokan patjaa ja sen kyllä opin huomaamaan. Ajattelin, ettei ison selkeälinjaisen patjan tekemiseen nyt niin kauaa mene. Heh, olin hieman väärärssä. Tein patjan 100 mm vaahtomuovista. Kankaiden kaavoitukseen sain menemään suhteellisen paljon aikaa, mutta se kannatti. Kaiken massiivisen ompelutyön jälkeen, kun sovitin patjan päällistä valmiiksi vanutettujen patjojen päälle se sopi kertalaakista (onneks). Tein patjaa useita iltoja varsinaisen toppipäivän päätyttyä Rositan verhoomolla. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Askon Marjatta-tuolit

  Otin keväällä vastaan ensimmäisen varsinaisen "asiakastyön" kotioloissa tehtäväksi. Tuoli pari paljastui Ilmari Lappalaisen Askolle suunnittelemiksi Marjatta -tuoleiksi. Tuoleihin oli aikaisemmin ainoastaan laitettu uusi istuimen kangas vanhan päälle muuten tuolit olivat alkuperäiskunnossa.   Ensimmäisenä irroitin käsinojarakenteen tuoleista. Kävi ilmi, että käsinojia pitävistä ruuveista oli osa mennyt katki, osa vääntyneet ja osassa talttapää kanta oli hirvessä kunnossa, joten päätin vaihtaa kaikki ruuvit uusiin. Myöskin käsinojien ruuvin kantoja peittäneistä puunapeista osa oli hävöksissä ja osa mureni niitä irroittaessani. Päätin myös uusia ne kaikki. Löytäessäni sopivan kokoiset puunapit alkoi armoton petsien sekoittelu. Pitihän nappien väri saada sopimaan käsinojien värin kanssa. Onnistuin ja vielä lopuksi lakkasin nupit muutamaan otteeseen.   Kun lähdin purkamaan tuolien verhoiltuja runkoja paljastui mistä niiden hurja paino johtui. Pehmustus oli vaahtokum

Keinutuoli -kolmas oma restaurointityö

Kun veljesi kinaavat.. saat itsesi työllistettyä. Ainakin siinä tapauksessa, jos toinen veljistäsi yrittää heittää toista keinutuolilla. Arvatenkin saattaa, ettei se reippaasti yli 100 -vuotias keinutuoli vanhus selviä ilmalennosta vaurioitta.. Lopputulos toinen jalas poikki oksakohdasta Keinutuolin historiaa: Malli: Nakkilan keinutuoli Keinutuolin aikaisin historia ei ole ihan tiedossa, kuin siltä ajalta, kun isoäiti (80.v) muistaa. Keinutuoli on peräisin Kokemäeltä Luodonperästä. Tässä keinutuolissa on mm. istunut isoisoäitini ja isoisoisäni hääkuvassaan. Keinutuoli siis on ollut suvussa todella kauan ja isoäitini arveli keinutuolin olleen talossa jo silloin kun isoisoäitini ja isoisoisäni sinne ovat muuttaneet. Isoisovanhempieni kuoltua isoäitini peri keinutuolin ja lopulta keinutuoli löysi tiensä kotini tupaan.  Löysin googlailessani nettisivun, jossa oli mielenkiintoista tietoa Nakkilan puusepistä, joka linkittyy mielestäni tähän kienutuoliin.  http://www.k

Työssäoppimisen toinen kuukausi

Jatketaan siitä mihin jäätiin eli verhousta vaille valmiista K-tuolista.. Neljäs työ jatkuu: K-tuoli Kankaat sekä taustapahvi ja vanu leikattuina    Liinauksen sain siis valmiiksi maaliskuun puolella, joten kankaalla verhoilu jäi huhtikuun hommiksi. Ensin kaavoitin palat kankaalle. Verhoiluun käytetty kangas oli ruudullista villakangasta, joten esimerkiksi ruutujen jatkuvuus ja osuvuus kaavoitus vaiheessa on tärkeää ottaa huomioon. Kankaiden leikkuun jälkeen ompelin tereet. Päätimme Rositan kanssa laittaa tereen kiertämään koko istuimen myös käsinojat. Käsinojien kierto kohdassa tulikin sopivaa haastetta ompeluun. Kun tere oli valmiina ommeltuna, pyrin mallaamaan tereen ja istuin kankaan ruudukon kohdilleen. Pakko myöntää, että tuli muutamaan otteeseen purettua ennenkuin sain ruudukon täsmäämään tasan oikein. Seuraavaksi ompelin kapat kiinni istuin kankaaseen. Siinäkin ruudukon mallailun kanssa meni oma aikansa.   Vihdoin, kun koko istuin tereineen ja kappoineen oli val