Siirry pääsisältöön

Isona minusta tulee oikea verhoilija



  Pitkä aika on vierähtänyt viimeisestä blogitekstistä, mutta ei hätää siihen on tulossa muutos. Nimittäin alan raportoimaan tänne uudessa koulussani, Turun ammattiopistosäätiössä, tekemistäni verhoilutöistä. Aloitin koulun elokuussa, joten ihan muutama työn raportoinnit täältä puuttuu. Kirjottelen niitä tänne pikkuhiljaa.
  Alkuun saatiin muutama pienempi työ tehtäväksi; essu, koiranpeti ja kannellinen rahi. Aloitin rahista. Rahin puurungot saatiin valmiina, joten niihin tehtiin vain pehmustus, päällystys ja jalkojen pintakäsittey. Jalat laseerasin samalla lasuurilla kuin aiemmin olin laseerannut kampauspöydän jalat. Kanteen tuli 50mm E-30 vaahtomuovi ja sivuihin 10 mm E-30 vaahtomuovi. Seuraavaksi laskimme kangasmenekin sen mukaan millaisen kannen halusi tehdä. Kangas menekin laskettua, laitoin vaahtomuovien päälle 100 g vanun. Leikkasin kankaat ja ompelin alaosan hupun ja kannen päällisen. Ajattelin heti tietenkin aloittaa keinonahalla, josta en ollut aikaisemmin tehnyt muuta kuin nappeja. Lopputulos oli ihan okoo siihen nähden etten ollut ommellut hetkeen.







  Rahin tullessa valmiiksi aloitin koiran pedin tekoa. Petiin tuli vetoketjullisen päällipussin lisäksi sisäpussi. Aluksi mitoitin ja leikkasin sisäpussin kankaat. Ompelussa jätin kapan ja alapinnan kankaan noin 20 cm aukon täyttöä varten. Täytimme pussin stryxoks palloilla, jonka jälkeen ompelin suu aukon umpeen. Päällispussin kankaissa halusin saada kaikki raidat ja ruudut kohtaamaan mahdollisimman hyvin. Päätin ottaa kaksi kappaa ns. väärään suuntaan pakalta, jotta saisin sivu kappojenkin kuviot kohtaamaan. Kankaan ollessa villakangasta, jossa langan suunta ei näy selkästi oli se mahdollista. Kankaiden leikkuun jälkeen ompelin koiran pedin päällispussin kasaan. Ainakin koiranpedin vastaanottaja oli tyytyväinen lopputulokseen.






  Viimeisimpänä tein essun. Löysin mummultani hyvän essun, jonka otin malliksi. Muokkasin hieman essun yläosaa leveämmäksi ja tein essuun kolme taskua. Vinonauhalla viimeistelin reunat ja tein siitä kaula ja selkä lenkit.







  Teimme syksyn aikana useita pieniä töitä kuten istuinlätkiä, vetoketjullista sohvatyynyä, teretyynyn, baarijakkaran päällisen ja punttipenkkin verhoilun ja pehmustuksen. Kerron niistä lyhyesti tässä.



Ensimmäisen kuukauden aikana oli oppitunti irtonaisen istuinlätkän verhoilusta. Tarkoituksemme oli sitten harjoitella harjoitusistuin lätkiin. Itse tein pyöreän, sillä en ollut aikaisemmin tehnyt. Myöhemmin syksyllä verhoilin lisäksi itselleni neljä neliskanttista istuin lätkää keittiötuoleihin.


Siisti päältä ruma alta.. Onneksi harjoitus kappale ja itse baarijakkara työssä onnistui jo paljon paremmin


Istuin lätkä harjoitusten jälkeen oli aika nopeasti jousitetun tyynyn teko. Tyynyissä oli vetoketjulliset päälliset. Otimme ne pois, sekä vaihdoimme uudet vaahtomuovit joustinkehikon ympärille. Laitoimme vielä vanun vaahtomuovin päälle ja teimme liinauskankaasta pussit, jotka suljimme käsin ompelemalla. Päälliskangas oli vihreä jokseenkin liukas, joka toi pientä haastetta ompeluun. Sain kuitenkin loppujen lopuksi ommeltua päällispussin kasaan ilman isoimpia ongelmia.






  Teretyyny aiheutti sitten hieman enemmän harmia. Käytin vanhaa teretyynyä pohjana, tosin vaahtomuovi oli nähnyt jo parhaat päivänsä joten sahasin reunoilta huonoimmat pois. Valitsin tähän harjoitustyöhön plitkuplötkyn kankaan palan, jonka löysin sattumalta. Siitä ne ongelmat sitten alkoikin. Vaikka kuinka tarkasti mitoitin kankaat niin kappa aiheutti suuria ongelmia. En ole sitten tainnut purkaa koskaan niin moneen kertaan. Lopulta sain ihan tyydyttävän tyynyn päällisen aikaiseksi, vaikkakaan väsynyt vaahtomuovi ei jaksanut plitkuplötkykankaan kulmia työntääkkään teräviksi.





Koulun ruokalaan piti verhoilla uuden baarijakkaran päälliset, joihin tuli tere. Laitoimme valmiiksi sahattuun vaneri pohjaan löyntimutterit itse.  Kankaana oli musta tekonahka. Pehmustukseen tuli ensin 50mm limi, jonka päälle viistettiin  E-30/30mm vaahtomuovi ja lopuksi 100 g vanu. Ensin päällikankaaseen ommeltiin tere ja sitten kappa. Viimeiseksi päällikangas niitattiin kiinni pohjaan, sekä pohjaan laitettiin vielä pohjakangas siistin lopputuloksen saamiseksi.


Baarijakkaran pohja, vaahtomuovi viistettynä ja pehmustus valmiina.







   Juuri ennen joululomaa sain vielä punttipenkin tehtäväkseni kiirreellisesti. Penkkiin piti vaihtaa kaikki pehmusteet ja uusi tekonahka päällinen. Vanhat pehmustukset olivat liian pehmeät, joten myös vanha keinonahka oli mennyt rikki. Purin irti kaikki kankaat ja pehmusteet. Harmillisesti en muistanut ottaa pehmustuksne vaiheista kuvia kiireen vuoksi, vaikka se ainakin tässä tapauksessa olisi ollut tosi tärkeää. Materiaalit, mitä käytimme saadaksemme kova pehmustus poikkesivat suuresti normaalista. Pohjalle ainoastaan tuli 50mm limi. Limin päälle tuli kovaa muovimattoa ja muovimaton päälle eräänlaista jumppamattoa. Lopuksi mustasta keinarista huppu. Hupun mitoituksessa kävi pieni fiba. En tajunnut, että tietenkin, kun etulaita kierretään paikalleen sen oikea koko ei ole sama kuin pehmustus on vain vapaana, joten pienet vekit tuli :(



 Vanha verhoilu

Vanhat pehmustukset



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Askon Marjatta-tuolit

  Otin keväällä vastaan ensimmäisen varsinaisen "asiakastyön" kotioloissa tehtäväksi. Tuoli pari paljastui Ilmari Lappalaisen Askolle suunnittelemiksi Marjatta -tuoleiksi. Tuoleihin oli aikaisemmin ainoastaan laitettu uusi istuimen kangas vanhan päälle muuten tuolit olivat alkuperäiskunnossa.   Ensimmäisenä irroitin käsinojarakenteen tuoleista. Kävi ilmi, että käsinojia pitävistä ruuveista oli osa mennyt katki, osa vääntyneet ja osassa talttapää kanta oli hirvessä kunnossa, joten päätin vaihtaa kaikki ruuvit uusiin. Myöskin käsinojien ruuvin kantoja peittäneistä puunapeista osa oli hävöksissä ja osa mureni niitä irroittaessani. Päätin myös uusia ne kaikki. Löytäessäni sopivan kokoiset puunapit alkoi armoton petsien sekoittelu. Pitihän nappien väri saada sopimaan käsinojien värin kanssa. Onnistuin ja vielä lopuksi lakkasin nupit muutamaan otteeseen.   Kun lähdin purkamaan tuolien verhoiltuja runkoja paljastui mistä niiden hurja paino johtui. Pehmustus oli vaahtokum

Keinutuoli -kolmas oma restaurointityö

Kun veljesi kinaavat.. saat itsesi työllistettyä. Ainakin siinä tapauksessa, jos toinen veljistäsi yrittää heittää toista keinutuolilla. Arvatenkin saattaa, ettei se reippaasti yli 100 -vuotias keinutuoli vanhus selviä ilmalennosta vaurioitta.. Lopputulos toinen jalas poikki oksakohdasta Keinutuolin historiaa: Malli: Nakkilan keinutuoli Keinutuolin aikaisin historia ei ole ihan tiedossa, kuin siltä ajalta, kun isoäiti (80.v) muistaa. Keinutuoli on peräisin Kokemäeltä Luodonperästä. Tässä keinutuolissa on mm. istunut isoisoäitini ja isoisoisäni hääkuvassaan. Keinutuoli siis on ollut suvussa todella kauan ja isoäitini arveli keinutuolin olleen talossa jo silloin kun isoisoäitini ja isoisoisäni sinne ovat muuttaneet. Isoisovanhempieni kuoltua isoäitini peri keinutuolin ja lopulta keinutuoli löysi tiensä kotini tupaan.  Löysin googlailessani nettisivun, jossa oli mielenkiintoista tietoa Nakkilan puusepistä, joka linkittyy mielestäni tähän kienutuoliin.  http://www.k

Työssäoppimisen toinen kuukausi

Jatketaan siitä mihin jäätiin eli verhousta vaille valmiista K-tuolista.. Neljäs työ jatkuu: K-tuoli Kankaat sekä taustapahvi ja vanu leikattuina    Liinauksen sain siis valmiiksi maaliskuun puolella, joten kankaalla verhoilu jäi huhtikuun hommiksi. Ensin kaavoitin palat kankaalle. Verhoiluun käytetty kangas oli ruudullista villakangasta, joten esimerkiksi ruutujen jatkuvuus ja osuvuus kaavoitus vaiheessa on tärkeää ottaa huomioon. Kankaiden leikkuun jälkeen ompelin tereet. Päätimme Rositan kanssa laittaa tereen kiertämään koko istuimen myös käsinojat. Käsinojien kierto kohdassa tulikin sopivaa haastetta ompeluun. Kun tere oli valmiina ommeltuna, pyrin mallaamaan tereen ja istuin kankaan ruudukon kohdilleen. Pakko myöntää, että tuli muutamaan otteeseen purettua ennenkuin sain ruudukon täsmäämään tasan oikein. Seuraavaksi ompelin kapat kiinni istuin kankaaseen. Siinäkin ruudukon mallailun kanssa meni oma aikansa.   Vihdoin, kun koko istuin tereineen ja kappoineen oli val