Siirry pääsisältöön

Kesäni Museolla! Työnro. 1

Museon verhoilijan verstas
  Tänä kesänä minua potkaisi onni  ja pääsin töihin Luostarinmäen käsityöläismuseoon verhoilijaksi! Olen todella kiitollinen, saadessani tämän mahdollisuuden. Opin kesän aikana aivan valtavasti ja sain lisää varmuutta omaan tekemiseeni. Pääsin pukeutumaan 1800-1900 -luvun vaihteen työläisen asuun ja työskentelin verhoilijan verstaassa piha numero 10:ssä.


  Ensimmäisenä sain työn alle Askon suunnitteleman laiskanlinna Annelin 1930-luvun lopulta. Aloitin työn laskemalla kangasmenekin, jonka jälkeen aloitin tuolin purkamisen. Päällikankaan alta löytyi todennäköisesti alkuperäinen damastikangas. Tuoli oltiin kertaalleen verhoiltu uusiksi 70-luvulla ja vaahtomuovia oltiin laitettu pintapehmusteeksi sekä joustinten väleihin. Tästä nojatuolista lähti myös irti istuin ja selkänoja, jollaista minulle ei ollut tullut ennen vastaan. 


Istuin

Todennäköisesti tuolin alkuperäinen kangas

  Tuolin istuin oli niin huonossa kunnossa, että päätin uusia sen kokonaan heinäkakkua myöden. Laitoin istuimen pohjaan uuden juutin, liimasin ja kiinnitin uudestaan istuimen takaosassa olleen "korotuspalan" ja aloin sitomaan joustimia. Se tuotti pieniä harmaita hiuksia, sillä olin tottunut sitomaan 4x4 joustimia. Tähän istuimeen tuli 4x3 joustimet eli yksi rivi vähemmän kuin mihin olin tottunut. Vaikeuksien kautta voittoon niinkuin sanotaan ja sain sidottua joustimet tarpeeksi alas ja oikeaan asentoon pari päivää niiden kanssa tuhtaneena. Joustinten päälle tuli joustinliina ja sitten aloinkin kasaamaan uutta heinäkakkua. Oli todella mukavaa päästä pitkästä aikaa tekemään heinäkakkua alusta asti. Kakku valmistui, ei kuitenkaan aivan vaivattomasti. En tajunnut ottaa alkuun huomioon käsinojien vaikutusta ja tein sivukanteista liian ulkonevat, joten purin ne otin hieman täytettä pois ja tein ne uudestaan. Muuten sivukantit olisivat voineet käytössä hangata päälikankaan rikki. Aloitin pintapehmustuksen teon saatuani heinäkakun valmiiksi. Pintaan tuli kookoskuitua ja harmaa vanua. Lopuksi liinasin istuimen ja tein vielä kulmapalat.


  Selkänojan suhteen päätin säilyttää vanhat joustimet, mutta tuin uudestaan vanhan rautalankapohjan ja sidoin joustimet uudestaan. Tein joustinten päälle uuden heinäkakun, sekä uuden pintapehmustuksen. Lopuksi liinasin selkänojan

Selkänojan vanhat ja uudet sidonnat

  Saatuani istuimen ja selkänojan liinaan aloin tekemään käsinojia ja tuolin korvia. Ne olivat ikäänsä nähden mielestäni todella hyvässä kunnossa ja pitäneet muotonsa. Itse juuttikangas oli tosin ruvennut antamaan periksi ja rikkoutumaan, joten päätin uusia korvien juutit ja pehmustuksen kokonaan sekä käsinojista perustusjuutin ja meriheinätäytteen sisäpuolelta. Tein korvat ensin ja sitten käsinojat. Käsinojissa sai olla tarkkana, ettei istuimen ja käsinojan alaosan väliin jää rakoa. Huomasin vasta käsinojia tehdessä, että käsinojan "alaosan" puulistat olivat eri kohdissa. Siinä oli sitten pientä kikkailua, jotta sain molemmista puolista saman näköiset. Lopuksi liinasin korvat, sekä käsinojat. Käsinojien liinan kiinnitin edestä piilo-ompeleilla juuttiin, sillä en halunnut ylimääräisiä nupeja käsinojan valmiiksi ahtaaseen päätyyn.



  Nojatuolin satoset olivat aika heikossa hapessa. Toinen oli muistaakseni mennyt rikki seitsemään osaan ja toinen viiteen. Liimasin satoset kasaan juutin avulla ja käsinojan päätyä vasten säilyttääkseni oikean muodon. Liimasin satosiin myös päälikankaan, sillä satoset olivat todella ohuet, eikä niihin olisi saanut nauloja. Tein samalla myös istuimen alalistan verhoilun sekä nojatuolin tolppien verhoilut valmiiksi.


  Ensimmäisenä verhoilin päälikankaalla istuimen. Istuimeen tuli yksi koneommeltu sauma kapan ja istuinkankaan väliin. Ompelin sen poljettavalla Singerilläni. Saumavarat ommeltiin kanttiin kiinni ja kangas kiinnitettiin istuimen pohjaan nupein. Viimeiseksi ompelin nyörin käsin kapan ja istuimen sauman kohdalle.

  Seuraavaksi kiinnitin etuselän kankaan, mutta jätin sen ylälaidasta auki, sillä se kiinnittyisi itse tuolin runkoon vasta. Seuraavaksi kiinnitin korvien kankaat ja viimeiseksi käsinojien kankaat. Päätin tehdä käsinojien päähän tulevan rypytyksen purjelangan avulla ja se toimi hienosti.



  Ennen takaselän pahvien ja kankaiden laittoa piti kiinnittää oikeille kohdille ja oikeaan asentoon istuin ja selkänoja. Löysin vanhat paikat tekemieni kohdistusmerkkien avulla. Selkänojaa tosin nostin muutamalla sentillä. Täytin selkänojien ylälistojen väliin jäävän tilan harmaa vanulla ja naulasin etuselän kankaan ylälaidan kiinni. Pahvien laiton aloitin takaselästä. Kiinnitin takaselän yläreunan valmiiksi, jonka jälkeen jatkoin käsinojien ulkopintojen kanssa. Tein ne valmiiksi kokonaan ennenkuin jatkoin loppuun takselän kanssa. Viimeiseksi kiinnitin satoset, joka ei ihan helppo homma ollutkaan.


  Ai että ja ensimmäinen työ tuli valmiiksi. Olin varsin tyytyväinen lopputulokseen silmällä pitäen sitä, etten ollut koskaan aiemmin tehnyt laiskanlinnaa. Sovelsin kaikkea jo oppimaani, sekä etsin aktiivisesti tietoa ongelmakohdissa. Tässä työssä meni jonkun verta turhaa aikaa vain omaan yliajatteluun ja stressaamiseen, josta pääsin eroon kesän edetessä, kun tajusin, etteivät nämä työt minua elävältä syö :D


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Askon Marjatta-tuolit

  Otin keväällä vastaan ensimmäisen varsinaisen "asiakastyön" kotioloissa tehtäväksi. Tuoli pari paljastui Ilmari Lappalaisen Askolle suunnittelemiksi Marjatta -tuoleiksi. Tuoleihin oli aikaisemmin ainoastaan laitettu uusi istuimen kangas vanhan päälle muuten tuolit olivat alkuperäiskunnossa.   Ensimmäisenä irroitin käsinojarakenteen tuoleista. Kävi ilmi, että käsinojia pitävistä ruuveista oli osa mennyt katki, osa vääntyneet ja osassa talttapää kanta oli hirvessä kunnossa, joten päätin vaihtaa kaikki ruuvit uusiin. Myöskin käsinojien ruuvin kantoja peittäneistä puunapeista osa oli hävöksissä ja osa mureni niitä irroittaessani. Päätin myös uusia ne kaikki. Löytäessäni sopivan kokoiset puunapit alkoi armoton petsien sekoittelu. Pitihän nappien väri saada sopimaan käsinojien värin kanssa. Onnistuin ja vielä lopuksi lakkasin nupit muutamaan otteeseen.   Kun lähdin purkamaan tuolien verhoiltuja runkoja paljastui mistä niiden hurja paino johtui. Pehmustus oli vaahtokum

Keinutuoli -kolmas oma restaurointityö

Kun veljesi kinaavat.. saat itsesi työllistettyä. Ainakin siinä tapauksessa, jos toinen veljistäsi yrittää heittää toista keinutuolilla. Arvatenkin saattaa, ettei se reippaasti yli 100 -vuotias keinutuoli vanhus selviä ilmalennosta vaurioitta.. Lopputulos toinen jalas poikki oksakohdasta Keinutuolin historiaa: Malli: Nakkilan keinutuoli Keinutuolin aikaisin historia ei ole ihan tiedossa, kuin siltä ajalta, kun isoäiti (80.v) muistaa. Keinutuoli on peräisin Kokemäeltä Luodonperästä. Tässä keinutuolissa on mm. istunut isoisoäitini ja isoisoisäni hääkuvassaan. Keinutuoli siis on ollut suvussa todella kauan ja isoäitini arveli keinutuolin olleen talossa jo silloin kun isoisoäitini ja isoisoisäni sinne ovat muuttaneet. Isoisovanhempieni kuoltua isoäitini peri keinutuolin ja lopulta keinutuoli löysi tiensä kotini tupaan.  Löysin googlailessani nettisivun, jossa oli mielenkiintoista tietoa Nakkilan puusepistä, joka linkittyy mielestäni tähän kienutuoliin.  http://www.k

Työssäoppimisen toinen kuukausi

Jatketaan siitä mihin jäätiin eli verhousta vaille valmiista K-tuolista.. Neljäs työ jatkuu: K-tuoli Kankaat sekä taustapahvi ja vanu leikattuina    Liinauksen sain siis valmiiksi maaliskuun puolella, joten kankaalla verhoilu jäi huhtikuun hommiksi. Ensin kaavoitin palat kankaalle. Verhoiluun käytetty kangas oli ruudullista villakangasta, joten esimerkiksi ruutujen jatkuvuus ja osuvuus kaavoitus vaiheessa on tärkeää ottaa huomioon. Kankaiden leikkuun jälkeen ompelin tereet. Päätimme Rositan kanssa laittaa tereen kiertämään koko istuimen myös käsinojat. Käsinojien kierto kohdassa tulikin sopivaa haastetta ompeluun. Kun tere oli valmiina ommeltuna, pyrin mallaamaan tereen ja istuin kankaan ruudukon kohdilleen. Pakko myöntää, että tuli muutamaan otteeseen purettua ennenkuin sain ruudukon täsmäämään tasan oikein. Seuraavaksi ompelin kapat kiinni istuin kankaaseen. Siinäkin ruudukon mallailun kanssa meni oma aikansa.   Vihdoin, kun koko istuin tereineen ja kappoineen oli val