Siirry pääsisältöön

Kesäni Museolla! Työnro. 5

  Tämä työ olisi ensimmäinen sohvani ikinä, sillä en ollut aikaisemmin verhoillut yhtäkään sohvaa. Aloitin sohvan teon museolla elokuussa. Olin käynyt jo aikaisemmin Kuralassa laskemassa kangasmenekin sohvaan ja kartoittanut sohvan kuntoa. Purkaessani sohvaa kävi nopeasti selväksi, että kokonaisvaltainen remppa olisi tulossa. Museolla ehdin purkamaan sohvan istuimen kokonaan sekä selän perustuksiin asti. Siklasin myös lakan pois käsinojista. Istuimen ehdin aloittamaan vaihtamalla pohjalangat ja -juutin. Lisäksi ompelin joustimet kiinni pohjajuuttiin ja -lankoihin. Joustinten ompelussa kävi niin monta aivopierua, ettei sitten hetkeen ole käynyt. Aloitin kokonaiset kolme kertaa alusta. En sentään kovin pitkälle päässyt ennen kuin huomasin virheeni. Päätin myös lisätä joustinten määrää alkuperäisestä 32 neljäänkymmeneen. Ihan omaan silmääni joustinmäärä vaikutti tosi harvalta, eikä kovin kestävältä ratkaisulta.

  Kun sohva tuotiin koululle jatkoin sitä muiden töiden ohessa. Asetin kuitenkin tavoitteeksi, että sohva tulisi valmiiksi joululomaan mennessä ja tavoitteeseen pääsinkin. Jatkoin koululla joustinten sidontaa. Opettaja näytti ja opetti erilaisia joustavareunaisen sidonta tapoja, joita kokeilimme sohvaan. Päädyimme johonkin variaatioistamme, mikä toimi parhaiten kyseiseen sohvaan. Yksi luokkakavereistani auttoi /opetteli kanssani tässä työssä. Lopputulokseen olen suhteellisen tyytyväinen.


Kun näin sohvan tässä vaiheessa, muistan ajatelleeni sohvan jo melkein olevan valmis :D Sen verta iso rupeama oli sitoa istuin kasaan.

  Seuraavaksi kokosin täysin uuden heinäkakun. Perustusjuutin ompelin kanttilankaan kiinni, mutta jätin nitomatta sen kiinni etureunasta. Näin näkisin joustintilaan tehdessäni läpiveto-ompeleita. Tarpeellinen vinkkivitonen jatkoa ajatellen. Tein lankalenkit juuttiin ja täytin ne meriheinällä. Meriheinän päälle tuli harva juutti, jonka heftasin kiinni, tasoitin epätasaisuudet ja tein läpiveto-ompeleet. Täytin kantit ja tein reunatukiompeleet. Sohvaan niitä tehdessä tuntui kuin ommeltava kantti ei loppuisi ollenkaan. Tosin reunatukiompeleiden teko on yksi lempi vaihestani perinteisessä verhoilussa. Saatuani kakun valmiiksi tein vielä pintapehmustuksen kookoskuidusta ja harmaa vanusta. Liinasin istuimen valmiiksi, ennenkuin aloitin tekemään selkänojaa.


  Olin jo aikaisemmin museolla purkanut kankaat ja pintapehmistuksen pois selästä, mutta jättänyt perustuksen jäljelle ihan vain, jottei kävisi mitään unohduksia. Purettuani selän lisäsin satulavöitä. Alkuperäisesti selässä oli vain kaksi satulavyötä pystyyn lisäsin niiden määrää seitsemään kappaleeseen. Poikittain en laittanut satulavöitä selässä olevan voimakkaan kaaren vuoksi. Kokosin sohvan selän samoin kuin sen tuoli parin. Eli satulavöiden päälle tuli tiheä juutti, johon lankalenkit pystyyn jokaisen piiputusten väliin. Ne täytettiin meriheinällä ja heftasin harvan juutin täytteen päälle. Käytin taas apuna joustintensitomalankaa piiputuksissa. Tein läpiveto-ompeleet piiputuksien kujiin ja kiinnitin juutin runkoon.


  Pintapehmustusta varten tein taas lankalenkit piiputuksien keskelle ja täytin ne kookoskuidulla. Kookoksen päälle tuli pari kerrosta harmaa- ja sekakuituvanua. Liinausta varten kaavoitin lakanakankaan jokaista osaan varten oikean kokoiseksi. Jumppasin liinausta paikoilleen käyttäen apunani joustintensitomalankaa piiputusten kujissa. Aloitin keskeltä ja menin osa kerrallaan reunoja kohden tasoittaen ja muotoillen pintapehmustusta. Lopuksi nidoin liinauksen kiinni. Viimeistelyksi tein vielä kulmatyynyt sohvan etukulmiin.


  Alkoi pieni muotoinen pohdinta kankaan leikkuun suhteen. Olin laskenu kangasmenekin niin, että istuimen, etuselän ja takaselän kankaat jatkettaisiin kummastakin päästä. Normaalisti kankaan leveys ei riittäisi tekemään näitä kappaleita yhdestä osasta. Nyt kuitenkin päätimme ottaa kankaat pitkittäissuunnassa pakalta, sillä langansuunta kankaassa ei ollut huomattavissa. Lisäksi kangas riitti sen siihen. Leikkasin kankaat ja kaavoitin istuimen kankaat ensin. Ompelin ne yhteen sovitin. Laitoin vanun istuimeen ja ompelin istuinkankaan ja kapan saumavarat kanttiin. Tämän jälkeen ompelin vanut kappojen alle ja kiinnitin kapat nupein sohvan pohjaan.

Kaavoitusta

Lukkotikkejä

Harsimista

  Seuraavaksi kiinnitin etuselän kankaan. Onneksi kankaassa oli jonkun verrankin joustoa, joten se meni kauniisti selän muotoihin. Laitoin myös etuselän piiputuksien nyörit samaan aikaan. Ompelin myös istuimen ja kapan saumaan kuuluvan nyörin paikoilleen, jonka jälkeen aloitin takaselän teon. Kaavoitin takaselän pahvit kolmesta osasta; keskelle yksi ja sivuille omansa. Kiinnitin pahvit ja pahvien päälle vanun jättäen yläreunan auki. Sovitin takaselän kankaan pahvien alle suoraan ja nidoin kiinni kankaan, pahvit ja vanun. Heftasin kankaan alaosan sohvan rungon pohjaan, jonka jälkeen muotilin ja heftasin takaselän kankaan reunat oikeille kohdille siististi. Ompelin sivut piilopistoin kiinni ja nakuttelin kankaan alaosan sohvan pohjaan kiinni.

Kauniita muotoja sohvassa.

  Sohvan jalat siklasin ja hioin ennen etuselän aloitusta. Lakkasin ne päivien päätteeksi päällystysvaiheessa. Käsinojat olin irroittanut ja hionut ennen etuselän tekoa. Lakkasin myöskin niitä aina päivän päätteeksi etuselkää tehdessäni. Liimasin sohvan koko rungon käsinojineen kasaan sekä vahvistin tappirakenteita ennen etuselän aloitusta.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Askon Marjatta-tuolit

  Otin keväällä vastaan ensimmäisen varsinaisen "asiakastyön" kotioloissa tehtäväksi. Tuoli pari paljastui Ilmari Lappalaisen Askolle suunnittelemiksi Marjatta -tuoleiksi. Tuoleihin oli aikaisemmin ainoastaan laitettu uusi istuimen kangas vanhan päälle muuten tuolit olivat alkuperäiskunnossa.   Ensimmäisenä irroitin käsinojarakenteen tuoleista. Kävi ilmi, että käsinojia pitävistä ruuveista oli osa mennyt katki, osa vääntyneet ja osassa talttapää kanta oli hirvessä kunnossa, joten päätin vaihtaa kaikki ruuvit uusiin. Myöskin käsinojien ruuvin kantoja peittäneistä puunapeista osa oli hävöksissä ja osa mureni niitä irroittaessani. Päätin myös uusia ne kaikki. Löytäessäni sopivan kokoiset puunapit alkoi armoton petsien sekoittelu. Pitihän nappien väri saada sopimaan käsinojien värin kanssa. Onnistuin ja vielä lopuksi lakkasin nupit muutamaan otteeseen.   Kun lähdin purkamaan tuolien verhoiltuja runkoja paljastui mistä niiden hurja paino johtui. Pehmustus oli vaahtokum

Keinutuoli -kolmas oma restaurointityö

Kun veljesi kinaavat.. saat itsesi työllistettyä. Ainakin siinä tapauksessa, jos toinen veljistäsi yrittää heittää toista keinutuolilla. Arvatenkin saattaa, ettei se reippaasti yli 100 -vuotias keinutuoli vanhus selviä ilmalennosta vaurioitta.. Lopputulos toinen jalas poikki oksakohdasta Keinutuolin historiaa: Malli: Nakkilan keinutuoli Keinutuolin aikaisin historia ei ole ihan tiedossa, kuin siltä ajalta, kun isoäiti (80.v) muistaa. Keinutuoli on peräisin Kokemäeltä Luodonperästä. Tässä keinutuolissa on mm. istunut isoisoäitini ja isoisoisäni hääkuvassaan. Keinutuoli siis on ollut suvussa todella kauan ja isoäitini arveli keinutuolin olleen talossa jo silloin kun isoisoäitini ja isoisoisäni sinne ovat muuttaneet. Isoisovanhempieni kuoltua isoäitini peri keinutuolin ja lopulta keinutuoli löysi tiensä kotini tupaan.  Löysin googlailessani nettisivun, jossa oli mielenkiintoista tietoa Nakkilan puusepistä, joka linkittyy mielestäni tähän kienutuoliin.  http://www.k

Työssäoppimisen toinen kuukausi

Jatketaan siitä mihin jäätiin eli verhousta vaille valmiista K-tuolista.. Neljäs työ jatkuu: K-tuoli Kankaat sekä taustapahvi ja vanu leikattuina    Liinauksen sain siis valmiiksi maaliskuun puolella, joten kankaalla verhoilu jäi huhtikuun hommiksi. Ensin kaavoitin palat kankaalle. Verhoiluun käytetty kangas oli ruudullista villakangasta, joten esimerkiksi ruutujen jatkuvuus ja osuvuus kaavoitus vaiheessa on tärkeää ottaa huomioon. Kankaiden leikkuun jälkeen ompelin tereet. Päätimme Rositan kanssa laittaa tereen kiertämään koko istuimen myös käsinojat. Käsinojien kierto kohdassa tulikin sopivaa haastetta ompeluun. Kun tere oli valmiina ommeltuna, pyrin mallaamaan tereen ja istuin kankaan ruudukon kohdilleen. Pakko myöntää, että tuli muutamaan otteeseen purettua ennenkuin sain ruudukon täsmäämään tasan oikein. Seuraavaksi ompelin kapat kiinni istuin kankaaseen. Siinäkin ruudukon mallailun kanssa meni oma aikansa.   Vihdoin, kun koko istuin tereineen ja kappoineen oli val