Siirry pääsisältöön

Tieni käy työssäoppimaan!

  Alustavasti puhuin jo jouluna opettajilleni mahdollisuudesta päästä työssäoppimaan tammikuussa. Sainkin mahdollisuuden ja pääsin Verhoomo Kotoisalla Rositalle. Jos joku lukijoista muistaa niin olin 2017 keväällä myös Rositalla topissa. Blogista löytyy myös kolme postausta kyseisestä toppiajasta.
Ensimmäinentoinen ja kolmas postaus viime kerran toppiajalta.

  Ensimmäiseksi sain työn alle mökkipatjaston. Patjoja oli yhteensä kymmenen, joista kahdeksan oli pienempiä saman kokoisia ja kaksi pidempää. Ensin laskeskelin kangasmenekkiä paperille. Koska kangasta oli jo valmiiksi x-määrä, joten yritin saada kappaleet mahtumaan siihen määrään. Kuitenkaan kaikki kappaleet eivät tulleet valmiista kangasmäärästä, joten laitoimme tilaukseen lisää kangasta.
  Seuraavaksi leikkasin verhoomolla olleesta kankaasta ne palat, jotka siitä tuli. Saumuroin ne ja sain ommeltua lähes puolet patjojen hupuista valmiiksi. Lisäksi vanutin jo valmiina olleet vaahtomuovi patjojen palaset. Kun loppu kangas saapui ompelin myös loput huput valmiiksi. Korjasin muutamat virheet ja puin huput patjojen päälle.

Valitettavasti kahdesta isosta patjasta ei löydy kuvaa valmiina.
  Patjaston lisäkangasta odotellessa aloitin tekemään sohvaa. Se oli purettu jo aiemmin ja siihen oli tarkoitus vaihtaa perinteinen verhoilu teolliseksi verhoiluksi. Sohvassa oli irroitettava istuin sekä selkänoja. Aloitimme sohvan selkänojasta. Liimasimme siihen 30mm vaahtomuovilevyn ja vanutin sen. Tämän jälkeen leikkasin etuselänkankaan ja kiinnitin sen selkänojaan. Seuraavaksi tein seitsemän nappia, jotka tulivat selkään. Katsoin niille sopivat kohdat ja solmin ne niihin kiinni.

Lähtötilanne. Alemmaskuvassa sohvan selkänoja.
  Istuimen teon aloitimme miettimällä pehmustuksen rakennetta. Miten saisimme siitä kestävän ja perinteistä muistuttavan eri vaahtomuovi ja limi laaduilla. Istuimen takalaitaan teimme limistä suikaleen, joka kannattelisi istuimen päällä makaavaa selkänojaa. Viistimme reilusti 100mm istuimen vaahtomuovin laskevaksi takalaitaa kohden. Muotoilimme sen sivuista oikean malliseksi, sekä viisitimme etulaidan vinoon. Lisäsimme kumpaankin sivuun viistetyt limisuirut pitämään mallia. Pintapehmeyden teimme 20 mm vaahtoomuovista. Muotoilin ja viistin sen oikean malliseksi. Tämän vaahtomuovin alle teimme muotoa paksuilla vanuilla. Lopuksi vielä vanutin istuimen.


  Aloitin seuraavaksi kaavoittamaan istuimen kankaita. Kaavoitin istuimen päällikankaan paikoillaan samoin kuin sivukapat. Kappojen jatkot laskin tekeväni käsinojapuun taakse. Ompelin istuinhupun tereineen kasaan. Muistaakseni meni niin sanotusti ykkösellä oikein ja kiinnitin hupun paikoilleen. Sitten viimeistelin selkänojan takaselän kiinnittämällä pahvin, vanun ja kankaan selän runkoon.



  Sohvat eivät vielä loppuneet tähän, sillä sain toisen sohvan työstettäväksi. Sohvaan oli tarkoitus vaihtaa vain pintapehmustus ja kankaat. Aloitin siis purkamalla vanhat kankaat pois istuimesta ja kummastakin selkänojan tyynystä. Laskin kangasmenekkiä vanhojen kankaiden perusteella, sillä sohvaan oli jo x-määrä kangasta ja se piti saada riittämään. Sain kuin sainkin kankaan riittämään, vaikka tereiden kanssa oli pientä kikkailua. Leikkasin kaikki kankaat ja saumuroin ne heti. Ompelin tereet valmiiksi.

Sohvan tyynyt vanhassa kuosissaan. Sohvan todennäköisesti alkuperäinen bukleekangas löytyi purkamisen yhteydessä (oik.yläkulma).

Ahkerana tyttönä tämän sohvan työvaiheita en tätä enempää saanut taltioitua.
  Päätin ensin tehdä selkätyynyt. Sovitin leikkaamani palat(etuselkä ja takaselkä) tyynyjen päälle.  Tarkistin, että leveys ja korkeus olivat hyvät. Ompelin tereet kiinni etu- ja takaselkiin. Seuraavaksi kaavoitin kapan ja ompelin kapoista toisen yhdyssauman valmiiksi. Koska takaselän pala oli pienempi kuin etuselän pala tuli ottaa takaselkää kohti menevää kapan saumavaraa isommaksi.. Tein ompelumerkit etuselkään ja kappaan, sekä ompelin ne yhteen. Tässä vaiheessa tajusin, etten ollut vanuttanut vielä selkä- tai istuintyynyjä, joten tein sen tässä välissä. Sovitin huppua tyynyn päälle ja ompelin kapan toisen sauman kiinni ja vielä lopun kapan etuselkään. Laskin ompelumerkkien oikeat paikat takaselän palassa ja merkitsin ne, sekä kappaan että itse takaselkään. Ompelin takaselän kiinni kappaan jättäen alalaitaa auki. Sovitin huppua tyynyyn. Huppu ei ihan mahtunut päälle, joten avasin lisää alalaitaa. Huppu sopi tyynyyn tosi hyvin ja jouduin korjaamaan vain yhtä pätkää, jossa kappa oli ns. karannut. Tein toisen hupun käyttäen ensimmäisestä hupusta saamiani mittoja ja se valmistuikin nopsaan.

  Istuintyynyyn tulevan hupun tein  pitkälti samalla tavalla kuin selkätyynyjen huput. Tosin istuin tyynyssä ylä- että alapuolen kankaat olivat saman kokoiset, joten ei tarvinnut kikkailla kappapalojen kanssa niin paljoa. Puin kunkin hupun paikoilleen kääntäen saumavarat oikeisiin suuntiin ja viimeisenä ompelin käsin kiinni kaikkien tyynyjen alalaidat.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Askon Marjatta-tuolit

  Otin keväällä vastaan ensimmäisen varsinaisen "asiakastyön" kotioloissa tehtäväksi. Tuoli pari paljastui Ilmari Lappalaisen Askolle suunnittelemiksi Marjatta -tuoleiksi. Tuoleihin oli aikaisemmin ainoastaan laitettu uusi istuimen kangas vanhan päälle muuten tuolit olivat alkuperäiskunnossa.   Ensimmäisenä irroitin käsinojarakenteen tuoleista. Kävi ilmi, että käsinojia pitävistä ruuveista oli osa mennyt katki, osa vääntyneet ja osassa talttapää kanta oli hirvessä kunnossa, joten päätin vaihtaa kaikki ruuvit uusiin. Myöskin käsinojien ruuvin kantoja peittäneistä puunapeista osa oli hävöksissä ja osa mureni niitä irroittaessani. Päätin myös uusia ne kaikki. Löytäessäni sopivan kokoiset puunapit alkoi armoton petsien sekoittelu. Pitihän nappien väri saada sopimaan käsinojien värin kanssa. Onnistuin ja vielä lopuksi lakkasin nupit muutamaan otteeseen.   Kun lähdin purkamaan tuolien verhoiltuja runkoja paljastui mistä niiden hurja paino johtui. Pehmustus oli vaaht...

Keinutuoli -kolmas oma restaurointityö

Kun veljesi kinaavat.. saat itsesi työllistettyä. Ainakin siinä tapauksessa, jos toinen veljistäsi yrittää heittää toista keinutuolilla. Arvatenkin saattaa, ettei se reippaasti yli 100 -vuotias keinutuoli vanhus selviä ilmalennosta vaurioitta.. Lopputulos toinen jalas poikki oksakohdasta Keinutuolin historiaa: Malli: Nakkilan keinutuoli Keinutuolin aikaisin historia ei ole ihan tiedossa, kuin siltä ajalta, kun isoäiti (80.v) muistaa. Keinutuoli on peräisin Kokemäeltä Luodonperästä. Tässä keinutuolissa on mm. istunut isoisoäitini ja isoisoisäni hääkuvassaan. Keinutuoli siis on ollut suvussa todella kauan ja isoäitini arveli keinutuolin olleen talossa jo silloin kun isoisoäitini ja isoisoisäni sinne ovat muuttaneet. Isoisovanhempieni kuoltua isoäitini peri keinutuolin ja lopulta keinutuoli löysi tiensä kotini tupaan.  Löysin googlailessani nettisivun, jossa oli mielenkiintoista tietoa Nakkilan puusepistä, joka linkittyy mielestäni tähän kienutuoliin.  htt...

Kampauspöydän kunnostus

  Olin jo pidemmän aikaa suunnitellut kunnostavani kampauspöytäni. Maalit lohkeilivat, krakeloituivat ja kannen maalipinta oli hyvin kärsinyt. Penkin jalat heiluivat ja verhoilukangas oli aikoinaan isoäitini toimesta vaihdettu. Käsin tunnustelemalla huomasi, ettei pehmustus ollut enää parhaassa vedossa.   Alkuperäinen suunniltemani oli poistaa maalit ja maalata pöytä kokonaan mustaksi. Penkin ajattelin verhoilevani uusiksi alusta saakka mahdollisesti mustapohjaisella kukkakankaalla. Kuitenkin matkan varrella suunnitelmani muuttui hieman. Ensin ajattelin maalavani pöydän sudilla, mutta päätinkin testata spraymaalia. Omiin töihin on helppo kokeilla, sillä huomaan itse käytössä kuinka kyseinen spraymaali esimerkiksi kestää kulutusta. Pöydän jaloistakin piti tulla mustat, kuitenkin maalinpoiston yhteydessä jaloista paljastui hyvän näköinen puu, joten päätin tehdä lasuurin ja laseerata jalat. Jalkojen laseeraus myös antoi pöytään kevyemmän ilmeen. Myöskin verhoilukankaaksi valiko...